Ladataan...
Pääkallokiitäjä

 

IBD-viikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta IBD:stä sekä muistuttaa, etteivät kaikki sairaudet näy ulospäin. IBD-viikkoa vietetään vuosittain 1.–7. joulukuuta.

IBD, eli tulehdukselliset suolistosairaudet, yleistyvät edelleen voimakkaasti Suomessa, sillä joka vuosi yli 2 000 saa IBD-diagnoosin. Sairauden esiintyvyys on maassamme yksi maailman suurimpia, ja IBD:stä on tulossa suomalaisten uusi kansantauti, sillä sairastuneita on jo lähes 50 000.

Sairauden yleistymisen syytä tutkitaan edelleen. Sairauden taustalla ajatellaan olevan perinnöllinen alttius, mikä ei kuitenkaan selitä tulehduksellisten suolistosairauksien nopeaa lisääntymistä. Ympäristötekijöiden (mm. hygieniataso ja antibioottien käyttö), suoliston bakteerikannan ja ravinnon muutosten katsotaan olevan lisääntymisen merkittävimmät syyt. Lisäksi alhaisten D-vitamiinitasojen on todettu liittyvän IBD:hen, mutta ei tiedetä, ovatko matalat D-vitamiinipitoisuudet sairauden syy vai seuraus.

https://crohnjacolitis.fi/ibd-viikko/

Edeltävä teksti on kopioitu Crohn -ja colitis ry:n sivuilta. Tärkeä asia, joka koskettaa itseäni läheltä. Sairaus voi puhjeta missä vaiheessa elämää, sitä ei voi valita ja sen kanssa on vaan pärjättävä. Onneksi nykyään hoidot ovat kehittyneet ja apua sekä vertaistukea saatavilla. Toivoisin, että kaikki näistä sairauksista kärsivät voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää kaikesta huolimatta.

 

 

Ladataan...
Pääkallokiitäjä

On tapahtunut lopullinen höpsähdys huovutukseen. Tällä kertaa taiteilin pystykorvan. Ainoa huono puoli on se, että varastostani ei löytynyt aivan täysin oikeanväristä villaa. Näitä tarvitsisi olla miljoonaa sävyä ja se ei ole mahdollista. Ajattelin seuraavaksi pyytää ystävältäni pussillisen koiran alusvillaa. Tulisi sitten ainakin autenttinen karvapeite!

Tapanani on yleensä aloittaa päästä. Tämä ketunvärinen pystykorva on toisaalta ihan hauska! Päässä on suurin työ, koska haluan koiralle jonkun omanlaisen ilmeen. Käytänkin aikaa siihen suhteessa enemmän, kuin vartaloon.

Pään valmistuttua taittelen ohuesta rautalangasta kehikon, jonka ympärille alan väsätä vartaloa. Tässä tapauksessa otin myös häntään rautalankapätkän, koska haluan sen tulevan kippuralle.

Viittävaille valmis koira ons aanut kauttaaltaan karvapeitteen. Viimeistelen sen vielä neulalla ja lisäilen monttupaikkoihin villaa, jotta vartalosta tulee oikean mallinen.

Tässä poseeraa siis vieläviimeistelyä vailla oleva koiruli! Olikin vähän haasteellinen tehtävä, mutta tykkään uusista haasteista.

Joulun alla ajattelin tehdä muutaman tontun. Yksi koekappale onkin valmistunut, mutta kerron niistä lisää toisella kertaa!

Ladataan...
Pääkallokiitäjä

Kulmat on sullottu täyteen meriheinää ja rullattu sekä niitattu tiiviisti runkoon.

Kaarevalla neulella ommeltiin reunamakkaraan tukiommel, joka pitää ilmeisesti heinät paikallaan ja makkaran kuosissaan.

 

Tukiommel kiristettiin yksi ommel kerrallaan ja kiinnitettiin. Alakuvassa näkyy tuolin alareunassa tämä kiristetty ommeljono. Selkänojaa lähdin täyttämään meriheinällä. Meriheinän päälle tulee vielä pehmusteeksi flokkia (eräänlaista revittävää pehmeää täyteainetta, tekstiiliteollisuudesta ylijäänyttä puuvillaa/tekokuitua) 

 

Flokin päälle tulee lopuksi vanulevyä, joka niitataan paikoilleen. 

Tuolin selkänojan takana oli homeinen pahviley, joka tarvitsee vielä uusimista. Lopuksi laitan kuvan alkuperäisistä täytteistä. Jonkin verran kulumista havaittavissa.. Kuvassa näkyy myös alkuperäistä flokkia, tuota violettia.

 

Pages