Jatkokertomus alkaa..

Ajattelin kantaa oman korteni kekoon, eli osallistua näihin valtakunnallisiin tylsyydentappotalkoisiin.

Tulevat viikot eivät anna kamalasti aiheita bloginpitämiseen. Asiat ovat ainakin itselläni alkaneet kiertää kehää, joka tuntuu kaiken lisäksi pienenevän koko ajan. Entisöintikurssi on tauolla, illat koostuvat kodin aktiviteeteistä ja lenkkeilystä koirien kanssa. Töissä on niin hektistä, että vapaa-ajalla ei jaksa ylimääräisiä taideprojekteja tai uusia kokeiluita edes miettiä. Mielessäni on kirjoittaa tulevaisuudessa ainakin NoPoo elämästäni, nopean aineenvaihdunnan salaisuuksista ja entisöimäni lipaston valmistumisesta. Tähän kaikkeen ei vaan nyt ole energiaa, koska yritän säästää voimiani tulevaan ja viettää aikaa perheen kanssa. En halua kirjoittaa blogiini vain täytettä.

Tämän takia olen ajatellut julkaista blogissa toisen kirjoittamista kirjoistani jatko-kertomuksen muodossa.

Ensin puolustelen hieman itseäni, koska olen kirjoittamisessa täysi amatööri, vaikka intoa ja ideoita olisi sitäkin enemmän… Toivon, että pienet (tai suuret) kirjoitusvirheet eivät vie tarinasta terää, koska en ole todellakaan mikään äidinkielen ammattilainen. Koelukijani ovat tarinasta tykänneet, mutta mielipiteitä on yhtä monta, kuin lukijoitakin. Jos kertomus ei miellytä, niin sitä ei ole pakko lukea. Toivottavasti kuitenkin edes joku saa tästä iloa päiviinsä ja koukuttuu edes hieman..

Kertomuksen nimi on Kätkö ja lähetin käsikirjoituksen Kariston kauhuroomaanikilpailuun viime vuonna. En päässyt palkintopallille, mutta olen edelleen ylpeä tästä tekeleestäni. En olisi aiemmin uskonut, että pystyn kirjoitamaan psykologista trilleriä/kauhua.

Kätkö on kertomus ystävyksistä, jotka ajautuvat syvälle pahuuden verkkoon. Yliluonnollinen muuttuu heidän kohdallaan normaaliudeksi ja jokainen pystyy lopulta löytämään itsestään yllättäviä vahvuuksia.

Huomenna sitten lähtee osa 1..