Neulahuovotushulluus

On tapahtunut lopullinen höpsähdys huovutukseen. Tällä kertaa taiteilin pystykorvan. Ainoa huono puoli on se, että varastostani ei löytynyt aivan täysin oikeanväristä villaa. Näitä tarvitsisi olla miljoonaa sävyä ja se ei ole mahdollista. Ajattelin seuraavaksi pyytää ystävältäni pussillisen koiran alusvillaa. Tulisi sitten ainakin autenttinen karvapeite!

Tapanani on yleensä aloittaa päästä. Tämä ketunvärinen pystykorva on toisaalta ihan hauska! Päässä on suurin työ, koska haluan koiralle jonkun omanlaisen ilmeen. Käytänkin aikaa siihen suhteessa enemmän, kuin vartaloon.

Pään valmistuttua taittelen ohuesta rautalangasta kehikon, jonka ympärille alan väsätä vartaloa. Tässä tapauksessa otin myös häntään rautalankapätkän, koska haluan sen tulevan kippuralle.

Viittävaille valmis koira ons aanut kauttaaltaan karvapeitteen. Viimeistelen sen vielä neulalla ja lisäilen monttupaikkoihin villaa, jotta vartalosta tulee oikean mallinen.

Tässä poseeraa siis vieläviimeistelyä vailla oleva koiruli! Olikin vähän haasteellinen tehtävä, mutta tykkään uusista haasteista.

Joulun alla ajattelin tehdä muutaman tontun. Yksi koekappale onkin valmistunut, mutta kerron niistä lisää toisella kertaa!