Kirjoituskilpailu

Osuin maaliskuulla puolivahingossa artikkeliin kirjoituskilpailusta, jonka järjestää kustannusyhtiö Karisto. Kirjoituskilpailu oli julkistettu muistaakseni tammikuulla 2018 ja kilpailuteksti pitäisi olla valmis lokakuun loppuun mennessä. Laskeskelin siitä, että minulla olisi reilu puoli vuotta saada oma kirjani kilpailuun mukaan.

Ainoa ongelma oli siinä, että aloittamani teksti oli aivan totaalisen väärää genreä. Kilpailuun ei missään tapauksessa hyväksyttäisi aloittamaani fantasiaseikkailua, ellen sitten muuttaisi tarinaa radikaalisti.

Julistamme alkaneeksi Kariston suuren kauhuromaanikilpailun! Haemme kauhuromaania tai psykologista trilleriä, joka saa lukijan sydämen lyömään nopeammin ja nostaa hiukset pystyyn. Kauhua voi lähestyä joko lajitietoisesti tai pyrkiä yllättämään tuomariston.Kilpailun tuomareina toimivat kauhukirjailija Marko Hautala, elokuvaohjaaja Joona Tena ja Kariston kustannustoimittaja Minna Klapuri.”Kauhukirjallisuus oli Suomessa pitkään marginaali-ilmiö, vaikka kyseessä on vanha ja perinteikäs kirjallisuuden laji”, sanoo kauhukirjailija Marko Hautala. ”Toivottavasti tämä kilpailu nostaa esiin uusia, kunnianhimoisia kirjoittajia!”

Siinähän olikin vasta pähkinä purtavaksi… Mietin asiaa muutaman päivän, kunnes sain idean siitä, minkälaisen tarinan voisin kirjoittaa.

En ole koskaan aiemmin osallistunut kirjoituskilpailuun, mutta ajattelin sen tuovan vähän potkua persuksiin. Minun olisi saatava käsikirjoitus valmiiksi lokakuun loppuun mennessä ja minun oli ensimmäistä kertaa aikataulutettava kirjoittaminen.

Ajattelin saavani raakatekstin kesälomaan mennessä kirjoitettua, jonka jälkeen haalisin sille muutaman innokkaan koelukijan. Heinäkuulla pitäisin lomaa tehden muita inspiroivia juttuja, elokuulla täydentäisin tekstiä ja syys- lokakuulla saisin sen valmiiksi oikolukuineen.

Olikohan siinä hieman liian kova tavoite, koska kirja oli ainoastaan ideana päässäni?

Genre ei ole minulle mitenkään vieras, koska nuorena aikuisena kahlasin läpi koko Stephen Kingin ja monen muun vastaavanlaisen tuotannon.  Rakastin kauhukirjallisuutta. Mitä jännempi, sen parempi! Lukutahti on nykyään hidastunut ja viimeksi luin kesälomalla Kingiltä ainoastaan Pimeyden talon. Psykologisissa trillereissä on edelleen oma viehätyksensä ja niitä lainailen aina kirjastossa käydessäni. Olenkin lukemisen suhteen melko kaikkiruokainen!

Kerron seuraavassa postauksessa lisää kilpailukirjasta ja sen kirjoittamisprosessista… Olin nyt vierailla vesillä..