Nojatuolin selkänoja, nojatuoliprojekti jatkuu (ja koiramurheet)

Edellisellä kerralla olin ommellut säkkikankaaseen purjelangat, jotta selkänojan heinäpatja olisi helpompi asentaa. Meriheinä on tiivistynyt säilytyksessä, joten sitä piti hieman möyhentää ennen paikalleenlaittoa. Tämän lisäksi sieltä kannattaa poimia kovat ja puumaiset korret kokonaan pois.

Meriheinä asetettiin tuolin reunojen tasalle ja se peitettiin flokilla. Flokkia tuli ohuehko kerros niin, että se sulki heinän kokonaan alleen. Kämmenellä tunnustelemalla huomasi, jos jostain tuntui vielä heinä flokin läpi. Tällaiset paikat piti kaikki tunnustelemalla löytää.

Flokin päälle saatiin lopuksi laitettua vanulevy, joka niitattiin kiinni ensin yläosastaan ja sitten sivuilta. Alaosa työnnettiin ensimmäiseksi selkänojan ja istuinosan välistä, tämä luksitsi vanun paikoilleen.

Tässä vaiheessa tuntia oli vielä 45 minuttia jäljellä enkä jaksanut enää aloittaa uutta työvaihetta, koska Eppu-koira oli eläinlääkärivisiitin jälkeen vielä pyörryksissä kotosalla isännän hoivissa. Olin jotenkin ihan poikki kaiken tämän jälkeen, joten katsoin parhaaksi siivota jälkeni ja huristella kohti kotia pikkupotilaan luo.

Onneksi ole ollut tämän viikon lomalla, joten on ollut aikaa tähän kaikkeen. Viime viikolla oli esikoiseni 18-v syntymäpäivä ja hääpäivämme ja tällä viikolla kuopukseni juhlat. Syyskuu olisi siis täyttä juhlaa, jos ei olisi kaikenlaista murhetta mukana.

Jottei tässä olisi vielä kaikki, niin meidän nuorempi koiramme Olli 3-v alkoi kotiin saapuessani varmaan myötätunnosta oireilla ontumalla, kun vein sitä iltapissalle. Tutkin Ollin anturat ja leikkelin tassukarvat lyhyeksi, mutta mitään muuta oiretta aiheuttavaa en löytänyt, kun pienen punottavan läikän anturan välistä. Putsasin desinfiointisuihkeella anturanvälit ja kuivasin lopuksi föönillä. Seuraavana aamuna se ei enää onneksi ontunut niin pahasti, laitoin varmuuden vuoksi tossun kipeään jalkaan. Se ei ollut kovin fiksu veto, koska Olli muisti heti kipeän tassun alkaen jälleen varoa sitä. Ilman tossua seuraava pikkulenkki sujuikin paremmin. On nämä niin hassuja.. Eppu voi entiseen tapaan, onneksi.