Nojatuoliprojekti osa 7

Alkaa jo hiukan jännittää, että saanko nojatuolin valmiiksi ennen joulua.. Kyllähän tämä jo tuolilta näyttää, mutta paljon on vielä tehtävää nennekuin saa kiinnittää verhoilukangasta..

Seuraava vaihe oli ommella käyrällä hervottoman suurella neulalla purjelankaa istuinosan säkkikankkaaseen harvoilla pistoilla. Näiden ommelten lomiin tungettiin meriheinää ja ne pitivät tämän heinäpatjan paikallaan. Heinää laittettiin siis yhtenäisenä patjana koko istuinosan alueelle. Sen jälkeen heinä pääälle leikattiin neliönmallinen säkkikangas ja sen reunat niitattiin harvasti kiinni, jotta heinä pysyi paikallaan. Tästä heinävaiheesta jäi vahingossa kuva ottamatta.

Seuraavaksi pisteltiin patjaan ompeleet molemmista päistä terävällä vieläkin valtavammalla neulalla. Tuolin alapuolelta tämä lanka ei saanut mennä jousten eiikä sidontalankojen yli. Neula siis pistettiin yläpuolelta sisään ja tiirattiin alapuolelta, että se ei ylitänäitä jousia ja sidontalankoja. Sitten tökättiin sama neula takaisin ylös. Niin kuitenkin, että se pysyi kankaaseen piirretyllä reitillä..

Valmis lopputulos..

Tässä kuvassa näkyy vielä heinäpatjaa.

Seuraavaksi langat kiristettiin napakaksi ja solmittiin päät umppariin.

Säkkikankaan reunassa olevat harvat ompeleet poistettiin ja tuolin reunoille tehtiin heinistä makkarat, jotka niitattiin tiukasti kiinni puuosiin.

Etuosan makkara oli tärkein, koska siihen kohdistuu istuessa suuri rasitus koko ajan. Etuosan makkaraa piti siis tiivistää niin, että se muuttui kivikovaksi. Säkkikankaasta pistettiin läpi terävä väline, jonka avilla tätä tiivistystä tehtiin. Kulmissa näkyvät heinätupsut siis katosivat tämän tiivistämisen myötä etuosan makkaraan ja laitoin aina lisää heinää tilalle, kun edelliset olivat tiivistyneet Se oli kyllä tämän projektin tähänasitista hikisin urakka. Tähän vaiheeseen jätin tuolin ja jatkan vielä ensi kerralla tätä tiivistysurakkaa..

Ensi kerralla laitetaan pehmustetta selkänojaan sekä istuinosaan ja vuorataan pehmusteet vanulla. Selkänojan takaosaan pitää vielä leikata pahvi. Minulla on vanha pahvi säilössä, jotta sen avulla on sitten helppo tehdä uusi. Verhoilemaan päästään sitten näiden työvaiheiden jälkeen!

Näissä yllä mainituissa toimissa minulta meni kaksi kurssikertaa eli yhteensä 4,5 tuntia.