​

Pellavanaru se osaakin olla kaunista. Se tuoksuu voimakkaalta. Tulee mieleen jotenkin hevostallin ja navetan välimuoto. Olen aina rakastanut hevostallin tuoksua, joten sisäinen tallityttöni heräsi välittömästi henkiin, kun kiskoin tätä tuoksua sieraimiini. En tiedä, mistä haju tähän naruun tulee, mutta se pitää selvittää vielä jossain vaiheessa!

Ensin mitattiin naru niin, että se ylettyi jousirivin päältä molempien reunapuiden puoliväliin. Tämä mitta x 3,5. Naru katkaistiin ja taitettiin kaksinkerroin niin, että toinen narunpää oli 50 cm pidempi, kuin toinen. Taitekohtaan tehtiin perus ”hevosenhäntäsolmu”. Runkopuuhunuuhun on piirretty kaavakuva tästä toimenpiteestä! Tuolissa on kolme jousiriviä, joten näitä tarvittiin siis yhteensä kuusi ja jokainen piti mitata erikseen.

Solmut

1. Hevosenhäntäsolmu naulattiin kiinni runkoon jousen puoliväliin. Solmiminen aloitettiin pidemmällä narulla. Ensimmäiseen jouseen 2. kierteeseen naru kulki jousen yläpuolelta ympäri x 2 sukeltaen. Tätä kutsuttiin tuplasolmuksi.
2. Jousen 2. kierteet yhdistettiin narulla ja ainoastaan ”yliheitolla”. Eli naru kiertää jousen ainoastaan x1. (kaksi tällaista on tuplasolmu) Naru pitää koko ajan ptää kireällä ja tarkistaa, että jousi tulee suoraan.
3. Viimeisin solmu lukitsee jousirivin, eikä luista.

Alin naru kiristettin ja pyöritettiin runkoon lyödyn naulan ympäri ja lopuksi naula naulattiin pohjaan asti.

Sitten aloitettiin sama solminta jousten ylimpään kerrokseen. Kun ylänaru kiristetään naulaan, pitää olla muistissa se, millä korkeudella jouset olivat alkuperäisessä asussaan. Tässä tapauksessa 5 cm rungon yläpuolella. Eli istuinosan ulkoreunan jouset pitää kiristää niin, että ne asettuvat samalle korkeudelle. Mielellään myös kaikki jousirivit ja jouset saisivat olla samoilla korkeuksilla.

Alimman narun (joka oli pidempi) matka jatkuu vielä ylänarun rinnalla. Se solmitaan ylänarun yliheittojen kohdille ja se lukitsee nämä yliheitot liikkumattomiksi. Tähän asti jousia on voinut vielä liikutella. Alempi naru ei jatku enää päätepisteestään mihinkään.

Tätä kaikkea on aika mahdoton yrittää selittää, mutta toivottavasti kuvat auttavat asiaa. Tämä ohje jää myös itselleni tänne muistiin, koska toinen tuoli odottelee vielä purkamista…

Kaikki narut solmittuani lopputulos oli tämän näköinen:

Pystyrivit ovat valmiit, mutta vaakarivit ovet keskeneräiset. Naulat pitää lyödä runkoon ja kiristää narut niihin. Alempi (pisin) naru pitää sitten vielä solmia tulosuuntaansa ylänarun rinnalle. Seuraavassa postauksessa jatketaan solmintaa ja toivottavasti päästään säkkikankaan ja täytteiden kimppuun. Jes! Vai olenkohan turhan optimistinen?