Pois mukavuusalueelta
Aiemmat tekstit olin kirjoittanut joko omalla kotitietokoneella suoraan Wordiin, tai kännykällä suoraan omaan sähköpostiini, josta ne oli helppo sitten kopioida kotona Wordiin. Se oli hieman hullua, koska kirjoitin paljon muualla kuin kotona, enkä nähnyt silloin tekstiä kokonaisuutena. Näin tekstin pieninä vain osina sähköpostissani.
Kirjoittamisen laatu parantuikin aika tavalla, kun sain ladattua Wordin kännykkääni. En ollut ymmärtänyt, että sen voi ladata puhelimeen ilmaiseksi! Onneksi tuttavani neuvoi minua tässä asiassa. Se nopeutti melko tavalla, koska nyt saatoin kirjoittaa ihan missä tahansa! Minulla oli aikaa kirjoittamiselle käytännössä vain viikonlopuisin, jolloin en ollut kotikoneen vieressä.
Kilpailukirjan takia perehdyin kirjallisuuden ammattilaisten ohjeisiin kirjan kirjoittamisesta. Esimerkiksi Ilkka Remes oli kirjoittanut kotisivulleen ohjeita kirjan kirjoittajalle. Sieltä löytyi monta neuvoa aloittelijalle. Lisäksi luin tietoa kauhukirjallisuuden eri genreistä ja siitä, kuinka jännitystä luodaan sekä pidetään yllä.
Aloittaessani kirjaa minulla oli mielessä sen yhteen lauseeseen tiivistetty johtoajatus Ilkka Remeksen oppien mukaan, mutta en voi valitettavasti vielä julkaista sitä kilpailuun osallistumiseni takia.
Kirjani sijoittuu johonkin psykologisten trillerin ja kauhun välimaastoon. Se kertoo kaveruksista, jotka joutuvat ystäviensä kanssa kohtaamaan syvimmät pelkonsa.
Aloitin ensimmäisen luvun sellaisesta kohtauksesta, joka oli ensimmäisenä mielessäni ja sen kohtauksen ympärille aloin kehitellä juonikuviota. Otin tällä kertaa kirjottamisessa eri taktiikan kuin aikaisemmin. Kirjoitin tekstiä niin paljon kuin pystyin välittämättä siitä, missä aikajärjestyksessä tapahtumat tapahtuvat. Saatuani ensimmäisen raakatekstin valmiiksi kesäkuun alussa, luin sen kokonaan läpi ensimmäisen kerran. Lukiessani korjailin tekstistä virheitä ja suurimmat epäjohdonmukaisuudet. Poistin lisäksi joitain kappaleita. Tämän tehtyäni vaihdoin vielä muutaman kappaleen järjestystä ja aloin lukea toistamiseen alusta asti. En ollut edelleenkään tyytyväinen kirjan ensimmäiseen lukuun, koska halusin sen koukuttavan lukijaansa enemmän. Vaihdoinkin sitten ykkös-ja kakkoslukujen paikkaa vielä kerran ja teksti sujui sen jälkeen mielestäni paremmin.
Siinä vaiheessa olin jo sokeutunut koko tekstille ja ajattelin, että raakile olisi hyvä antaa koelukuun. Tuttava naapuristani oli auttanut minua jo ensimmäisen kirjan kanssa ja kysyinkin, että lukisiko hän myös tämän tyyppistä kirjallisuutta. Saadessani myöntävän vastauksen klikkasin tiedoston hänelle välittömästi luettavaksi. Olin tyytyväinen, kun sain parin viikon päästä tekstistä hyvää ja rakentavaa palautetta. Kirja oli luettu huolella läpi ja sieltä löytyi sellaisia asioita, joita minun piti vielä työstää.
Kirjoitin siis kirjan vielä uudelleen kerran läpi. Tein muutaman lisäyksen samalla, kun muokkasin lauseita ja olin sen jälkeen ihan valmista kauraa jäämään kesälomalle. Luovutin tekstin ennen lomaa vielä kahdelle koelukijalle ja toivoin sitten unohtavani koko opuksen seuraavaksi neljäksi viikoksi!