Kortit on pelattu

Nämä kortit tuli pelattua loppuun ennätysvauhdilla.

Katsottiin siis mieheni kanssa House of Cards sarjan ensimmäinen tuotantokausi läpi kahdessa illassa. Tai noh, ekat yhdeksän jaksoa kahmittiin sunnuntaina ja loput neljä jaksoa fiilisteltiin tiistai-iltana. Takapuoli oli kovilla tässä urakassa, mutta oli se sen arvoista. Aivan huippu sarja, katsokaa itse jos ette usko! 

 

Tämän House of Cards dvd-boxin voitin jokin aika sitten Variety Show -blogin 1-vuotissynttäriarvonnasta. Kiitos puutuneista pakaroista, Maria S. 😉

 

 

Sen verran jäimme kerrasta koukkuun, että pohdimme jo mistä haemme katsottavaksemme seuraavan tuotantokauden. Politiikka ei kuulu minun suosikkiaiheisiini, mutta kuten Scandal -sarjassa, on tässäkin politiikka se kasassa pitävä voima, jonka ympärille kaikki muut kiemuraiset juonikuviot rakentuvat. Eli polittiikka on vain osa sarjaa, eikä tämä ole sarja yksinomaan puuduttavasta politiikasta, kuten voisi vahingossa luulla. Monelta olin etukäteen kuullut kehuja House of Cardsista, ja nyt voin niihin itsekin yhtyä.

Näyttelijäkaarti on kokenut ja nimekäs. Käsikirjoitus punoo taidolla juonikuviot syväksi sykkyräksi, josta katsojille annetaan siimaa vain sen verran kuin on tarve. Koko kättä ei paljasteta heti. Ja bluffatakin saatetaan. Tunnusmusiikki istuu sarjaan kuin hansikas kouraan ja se soi nyt repeatilla korvissani tuon katsontamaratonin jäljiltä. Myös itse dvd-boxi oli mielestäni tyylikkäästi suunniteltu. Siitä voi rakennella tavallaan pari palaa korttitaloa jos oikein leikkimieliseksi ryhtyy.

 

Onko teille tämä poliittinen trilleri jo tuttu?