Viiniä maistelemassa

Emilianatasting_1.jpg

Eilinen päivä tuntui kaikin puolin unelta. Aamulla aurinko paistoi, mutta yllätten satoikin sakeasti räntää ja rakeita. Pakenin tuulen tuiverrusta hetkeksi Helsinkiin, jossa ikäväkseni tuuli yhtälailla. Onneksi Lasipalatsin ravintolan kabinetissa oli lämmintä seuraa ja lämmittävää juotavaa tarjolla.

Laitoin viime viikolla ”kupongin vetämään” ja ilmoittauduin halukkaaksi osallistujaksi Re:fashionin järjestämään viininmaistelutilaisuuteen. Maanantaina sainkin puhelun jossa minut toivotettiin tervetulleeksi mukaan. Koska kutsu tuli lyhyellä varoitusajalla en ehtinyt enempiä matkaan valmistautua. Hyvä niin, jäipähän turhat stressailut väliin. Tästä syystä yllätysmatka on paras matka. Dekkaripokkarin pakkasin kassiin matkaseurakseni ja bussilla köröttelin pääkaupunkiseutua kohti. Lyhyen kaupunkikiertelyn jälkeen olikin jo aika mennä moikkaamaan Veeraa, Nooraa sekä Jonnaa ja istahtaa muiden kutsuttujen lukijoiden joukkoon.

 

Emilianatasting_2.jpg

Ennen kuin päästiin asiaan, eli viinejä maistelemaan, saimme kuulla tarkemmin orgaanisia ja biodynaamisia viljelymenetelmiä noudattavasta chileläisestä Emiliana -viinitalosta. Olen itse jo muutaman viime vuoden ajan koittanut pitkäripaisessa asioidessani valita luomuviinejä. Nyt oli kiva kuulla tarkemmin mitä luomuetiketin taakse kätkeytyy. José ja Rafael Guilisastin ideologia kuullosti kaikin puolin järkeen käyvältä. Omin sanoin tiivistettynä se menee jotakuinkin näin, että kun antaa luonnon tehdä asiat omalla painollaan on lopputulos sen mukainen, erinomainen.

Viinituotannon lisäksi Emiliana -tuotemerkin alta löytyy myös muita luonnonmukaisesti valmistettuja tuotteita (joita valitettavasti ei kuitenkaan ole myynnissä Suomessa) kuten esimerkiksi hunajaa ja oliiviöljyä. Näitä tuotteita valmistavat Emilianan ahkerat viinityöläiset sekä heidän perheensä, jotka ovat saaneet työnantajaltaan koulutusta, tukea ja sekä maata jolla voivat viljellä itsenäisesti. Reilu diili josta hyötyvät kaikki. Aiemmin en ole Chilestä ollut matkustusmielessä niin kiinnostunut, mutta nyt minuun puri pieni matkakärpänen. Olisin kuulemani perusteella enemmän kuin kiinnostunut menemään paikan päälle katsomaan miltä Guilisastin veljesten tilukset sekä nuo viinityöläisten viljelykset näyttävät. Viinitilan sivuilla käynti lisäsi vain houkutusta… 

 

Emilianatasting_3.jpg

Emilianatasting_4.jpg

Sitten päästiin asiaan. Tässä pyöritellään viiniä lasissa jotta aromit irtoavat paremmin nuuhkittavaksi. 

 

Emilianatasting_5.jpg

Emilianatasting_6.jpg

Emilianatasting_7.jpg

Emilianatasting_8.jpg

Maistelimme yhteensä neljää viiniä, kahta valkoviiniä (kuvissa ensimmäisenä Emiliana Natura Chardonnay, toisena Emiliana Adobe Gewüztraminer) sekä kahta punaviiniä (kuvissa kolmantena Emiliana Gamma Merlot Syrah Petit Verdot, neljäntenä Emiliana Adobe Syrah Mourverdre Merlot). Nämä kaikki löytyvät Alkon valikoimista (Linkit alla). Olisin ollut kiinnostunut maistamaan vielä roséviiniä, mutta sitä ei valitettavasti (ainakaan toistaiseksi) tuoda Suomeen. Pitää varmaan lähteä sitten sinne Chileen asti, että pääsee sitä roséeta maistelemaan…

 

Emilianatasting_9.jpg

Rauhassa tuoksuttelimme viinejä ja mietimme mitä nenämme niistä sanovat. Haistelun jälkeen maistelimme viinejä sekä Lasipalatsin ravintolan valmistamia herkullisia pikkusuolaisia. Graavisiika ja Adoben valkoviini nousivat makuparina suosikikseni. 

 

Emilianatasting_10.jpg

Emilianatasting_11.jpg

Emilianatasting_12.jpg

Emilianatasting_13.jpg

Viineihin ja paikalle saapuneisiin tutustuessa aika kului aivan liian nopeasti ja tuntui, että kotimatkalle oli lähdettävä kesken kaiken. Kiitos Refashionille ja kaikille mukana olleille mukavasta illasta. Tällaisiin tapahtumiin en ole aiemmin päässyt mukaan. Usein työvuorot ovat osuneet päällekäin tai on ollut muuta sovittua menoa samaan aikaan kun lukijatapaamisia on järjestetty. Tästä tastingistä kuitenkin jäi sen verran positiivinen maku, (ja vähän viininkin maku suuhun) että mielelläni lähden uudestaankin jos kutsu käy.

Kotiinviemiseksi saimme vielä mukaan Emilianan hunajaa ja oliiviöljyä. Näitä tarviikin käyttää säästeliäästi, sillä tuskin ihan heti tulee Chileen lähdettyä varastoja täydentämään 😉

 

Emilianatasting_14.jpg

 

 

Ovatko Emilianan viinit tai muut luomuviinit teille tuttuja? Olisi kiva kuulla millä kriteereillä viininne valitsette: hinnan, maan vai jonkin muun seikan perusteella? 

 

Minulle oli entuudestaan tuo Adoben punaviini tuttu ja näistä maistelluista viineistä tulen varmasti suosikikseni noussutta Adoben valkoviiniä hankkimaan pullon jos toisen. Ihan jo senkin vuoksi, että Refashionin tytöt vinkkasit juhannuksen jälkeen tulevasta reseptikilpailusta, jossa tulee kehittää Emiliana viineille sopivia makupareja. Palkintona kisassa tulee olemaan 500€ matkalahjakortti… koska se Chile alkoi niin kovasti minua kiinnostamaan, niin aion kyllä tuohon kisaan osallistua.

 

 

 

Koti Ruoka ja juoma

Raffles

Raffles_1.jpg

Raffles_2.jpg

Maanantaisissa matkamuisteloissa mennään tällä kertaa vilkaisemaan miltä näyttää Raffles hotellilla.  Heti alkuun vielä tarkennus, että seikkaillaan hotellin yleisissä tiloissa. Singaporessa kun emme ole lainkaan majoittuneet hotelliin, vaan mieheni veljen luokse.

Raffles hotelli on perustettu vuonna 1887 ja se on saanut nimensä Singaporen perustajan Thomas Stamford Rafflesin mukaan. Alun perin hotellissa oli vain 10 huonetta. Nykyään katon alle mahtuu muun muassa 103 sviittiä, ulkoilma uima-allas, gym, spa, oma puutarha, 15 ravintolaa ja baaria jne. 

 

Raffles_3.jpg

Raffles_4.jpg

Kyseessä on siin luksushotelli jolla on yli 125 vuoden perinteet. Yhden yön viettäminen Rafflesissa näyttäisi maksavan jotakin 400 ja 500 euron väliltä varaussivustosta ja ajankohdasta riippuen. Ihan ilmaiseksi voi hotellille myös mennä ihastelemaan sen yleisiä tiloja; marmorilattioita, korkeita pylväskäytäviä, kiiltäviä kattokruunuja, vehreää sisäpihaa, suihkulähdettä, pikku butiikkeja sekä käydä vaikka drinksuilla kuuluisassa Long Barissa.

 

Raffles_5.jpg

Raffles_6.jpg

Raffles_8.jpg

Raffles_9.jpg

Raffles_10.jpg

Raffles_11.jpg

Raffles_12.jpg

Raffles_13.jpg

Matkamuistokaupasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Me olemme parina viime vuonna ostaneet tuolta postikortin jossa on valmiiksi postimaksu maksettuna. Olemme poikenneet drinkille tai puutarhaan istumaan, kirjoittaneet korttiin terveisemme ja palanneet kauppaan jättämään kortin sille osoitettuun postilaatikkoon. Näin tuo kortti saa vielä postileimansa Rafflesista. Vuosi sitten terveisemme menivät perille viikossa. Tänä vuonna korttimme puolestaan teki meitä pidemmän matkan ja pääsi perille viidessä viikossa.

 

Raffles_14.jpg

Raffleshan on tunnettu myös baarimikkonsa kehittämästä juomasta, Singapore Slingistä. Se aito ja alkuperäinen juoma kuuluu nauttia Rafflesin Long Barissa maapahkinöitä rouskutellen ja niiden kuoret lattialle viskoen. Hieman hintavahan tuo juoma on, mutta kuinka usein sitä tulee vastaavanlaisissa paikoissa käytyä…

 

Raffles_15.jpg

 

Raffles_17.jpg

Raffles_18.jpg

Tässä keväinen versio Singapore Slingistä. Baarista löytyy melkein kymmenkunta eri versiota tuosta kuuluisasta drinkistä.

 

Raffles_19.jpg

Jos makea Sling ei maistu niin muitakin drinkkejä baarista saa. Tässä esimerkkinä Long Island Iced Tea. 

Raffles_20.jpg

Ne pähkinät!

Raffles_21.jpg

Long Barin sisustus huokuu kolonialismin henkeä. Esimerkiksi katossa riippuvat viuhkat toimivat tuulettimina. Raffles hotelliin sen laajentuessa vuonna 1904 asennettiin sähkövalot sekä tuulettimet ensimmäisenä koko Singaporessa. Nämä tuskin ovat ne alkuperäiset tuulettimet, mutta idealtaan mielestäni hauskat.

 

Raffles_22.jpg

Useaan kertaan Singaporessa olen törmännyt siihen, että ravintolan tai baarin kaikissa pöydissä on ollut varattu -kyltti. Silti yksikään pöytä ei ole ollut oikeasti varattu, vaan tällä on tarkoitettu että pöytä on tarkoitettu kyseiseen paikkaan tuleville asiakkaille. Eli ei kannata hämmentyä ja kääntyä pois, vaan kysäistä rohkeasti että mihin saa istua.

 

Käsi ylös, poikkeaisitteko te Rafflesiin jos Singaporeen matkaisitte?

 

 

Kulttuuri Matkat