Paljon iloa kineettisestä hiekasta

Kuulin kineettisestä hiekasta jo aika päiviä sitten, ekaa kertaa muistaakseni työpaikan kahvipöydässä, kun selailimme jotain askartelutarvikekuvastoa. Jollain oli kyseistä tavaraa pian blogissaan testissä, ja muutaman kerran olen kuullut kavereilta hyviä kokemuksia hiekasta. Itse olen meinannut ja meinannut tätä ostaa, mutta aina unohtanut kaupoilla ollessani. Kunnes tänään…

Ooo, meillä on kineettistä hiekkaa!

Voiko tuota oikeesti muovailla?

Siis oikeestiko äiti aattelit, et kosken tohon?

No, jos mä ihan vähän…

Hei, täähän on kivaa! Kokeile äiti säkin!

Hetken päästä pöydällä komeili ritarilinna.

Sitten homma alkoi mennä hiukan villiksi. Mutta kun se on niin kivaa!

Vielä pienet möyhennökset ennen talteen laittoa.

Mä oon, tai siis, me ollaan vähän innoissamme tästä uudesta tuttavuudesta! Meillä on aiemmin ollut muovailuvahaa ja niin kivaa, kun muovailu onkin, niin aina sitä hiivatin mömmöä löytyy jonkun sukista ja kädet jää tahmaisiksi. Ja lopulta paraskin vaha kovettuu säilytyksessä niin, että vahaa pitää lämmittää käsissä niin kauan, että fiilis hommaan sulaa alkuunsa… Tämän säilyvyydestä mulla nyt ei vielä ole kokemusta, heh, mutta olen kuullut säilyvän tosi hyvin! Ja ah, kuinka ihanaa, kun kädet ei oo vahaiset ja muutamat hiekanjyvät jos lattialle eksyivät, niin kyllä imuri ne sieltä löytää. Hiekka on myös melko jännää, kun sitä vaan tiputtelee kasaksi pöydälle tai tökkää hiukan muovailtua palleroa tms., niin se kasa melkein näyttää elävän… Jee, mä niin suosittelen jokaiseen lapsiperheeseen!

Ps. Ei kukaan sattuis tietään mitään fiksumpaa nimeä kineettiselle hiekalle? Hokekaapa sitä hetki, kineettinen hiekka, kineettinen hiekka, kineettinen hiekka, argh! Muovailuhiekka?