Nyt kaikki kuntopiiriin vaan!
”Heikko lihas vie ihmisen kauheaan turmioon…” Näin lauletaan elokuvassa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras, joka on noussut taloudessamme suureen suosioon (siis ihan vaan toi 2 v. siitä tykkää, en minä ollenkaan..eh?). Ties johtuuko siitä vai luontaisesta halusta liikkua, mutta kaiken maailman jumppaaminen on meillä tällä hetkellä tosi in. A on aina tykännyt temppuilla, mutta viime aikoina kehitys taidoissa ja rohkeudessa on kasvanut huimasti. Niinpä meillä päivittäin heitetään kuperkeikkoja, heitellään palloa, juostaan kilpaa ja hypitään niin, että äidin polvet on toisinaan koetuksella. Eipä se niin justiinsa, vatsalihaksissa tuntee, että hauskaakin on.
Hupskeikkaa!
Pienen ihmisen ilo liikkua tarttuu helposti äitiinkin, ja mikäs sen parempi! Yhdessä on mukavaa opetella uusia taitoja, ja A on riemuissaan, kun äiti nostaa korkealle jalkojen päälle keikkumaan. Kun liikkumisesta tekee hauskaa, sitä tekee mielellään. Olen yrittänyt viime aikoina etsiä kovasti yhteistä harrastusta liikunnan parissa. Joku temppu- tai sirkuskerho voisi olla omiaan meille hassuttelijoille. Kovin niukassa vaan on sellaiset mahdollisuudet paikkakunnallamme. Perheille suunnatut harrastukset kun ovat yleensä arkisin samaan aikaan, kun itse olen töissä.
Niinpä tyydymme ainakin toistaiseksi riehumaan ihan vaan kotosalla ja yritämme keksiä oman kuntopiirimme. Onneksi kotonakin saa aikaan vaikka kuinka hienoja temppuratoja, kun vaan käyttää hiukan mielikuvitustaan. Innolla odotamme lunta, jospa edes jossain vaiheessa talvea pääsisimme A:n kanssa yhdessä pulkkamäkeen. Lapsi minussa nauttisi myös.
Hyppyharjoituksia. :)
Loppukevennyksenä alussa mainitsemani biisi…