Kun muut hehkuttavat kesän vihdoin alkaneen, mä mietin kuumeisesti, että miten saisin vietettyä aurinkoiset päivät mahdollisimman pienellä tuskastumisella. Mä yritän ottaa kaiken irti tästä ajasta, mutta fakta vaan on, että en hellekeleistä tykkää juurikaan. Toisaalta auringonpaiste piristää mieltä ja onhan se kivempi kuin ainainen vesisade, joten olo on hiukan ristiriitainen. Lisäksi täällä remontin keskelläkään ei ole kovin hauskaa, joten yritän täyttää päivämme kaikella muulla. Ongelmaksi muodostuukin enää seura tai lähinnä sen puute, kun kaikki muut tuntuvat palvovan aurinkoa aamusta iltaan…

Mutta jos linjoilla nyt vaan sattuu olemaan muitakin hellepakolaisia, niin vinkiksi: sisäleikkipuistoissa on huomattavasti hiljaisempaa tällaisina päivinä! Suunnittelin tuossa, että jos helleraja paukkuu iltapäivän puolella, niin jätämme miehen remppahommiin ja suuntaamme lapsen kanssa Hoplopppiin tai sitten paikalliseen vastaavaan, mutta pienempään sisäleikkipuistoon. Toinen erittäin hyvä tekeminen hellepäivänä on metsäretki. Metsän varjossa on ihanan viileää ja bonuksena päälle mieli lepää rauhoittavassa ympäristössä. Kolmantena vinkkinä hellepakolaiselle antaisin kauppakeskukset. Joissain kaupoissa tosin on tuskaisen kuuma, mutta onneksi niitäkin pääsee pakoon kahvilan pöytään. Bonusta on, jos löytää seuraksi hyvää juoruseuraa, ja tuplabonusta, jos lapsi jää iskän remonttiavuksi… 😉

Jos jollain muulla on vinkkejä, kuinka hellepäivää pääsee pakoon, niin antaa paukkua!

Kaiken kaikkiaan paras vinkki tulee kuitenkin taas kissoilta; ota iisisti. Kun helteet alkoivat, Viivi ja Aada ovat keskittyneet etsimään mukavia paikkoja ympäri kämppää. Äsken löysin toisen pienestä raosta tietokonepöydän takaa ja toinen oli A:n sängyn alla. Muita lempipaikkoja parin päivän aikana on ollut ainakin paikkaansa vaihtaneet huonekalut ja sohvan selkänoja. Kissojen rentoudesta pitäisi kyllä ehdottomasti ottaa mallia, tosin mikäpäs niillä ollessa, ilman velvollisuuksia. Oh, enää viikko lomaan!

Mau-ahtavan mukavaa sunnuntaita kaikille!