Nuttura liian tiukalla

Kouluvuoden loppua kohti iso pyörä pyörii entistä nopeammalla vauhdilla. Kalenteri täyttyy kesäkuun osalta hurjalla vauhdilla erilaisilla illanvietoilla ja lopettajaisjuhlilla. Sinäsä tosi kivaa, mutta jossain vaiheessa viimeisiä viikkoja ennen lomia alkaa mitta jo täyttyä. Ei enää yksiäkään kekkereitä, ei enää yksiäkään mikä-ties-minkä-lie -lopettajaisjuhlia. Oman pikantin mausteensa tähän soppaan tuo vielä, että kaikki tulevan lukuvuoden ilmoittautumiset täytyy ehtiä saada valmiiksi ennen suurta lomille pakoa. Kanttiini, iltapäiväkerho, harrastukset, lääkärintodistukset harrastuksiin, vuositarkastukset jne. Eihän tuo vaikeaa ole lippuja ja lappuja täytellä ja käväistä tarkastuksissa, mutta aika on rajallinen ja kun joka ilta on jotain muuta normiarjesta poikkeavaa hommaa, niin vaatii melkoista organisointikykyä sovittaa omaan ja lasten muutenkin jo ennestään täyteen ministeriaikataulukalenteriin kaikki ylimääräiset tapahtumat. Puhumattakaan siitä, että jos yksi asia/paperi jumittaa jossain, niin mikään muukaan ei luonnollisesti edisty ja hoidu eteenpäin.

Tällä hetkellä tekisi mieli hakata nyrkkiä pöytään ja valittaa -jota tässä teenkin. Ei se mitään auttaisi, mutta tulisipa jotain ainaskin tehtyä, kun ne, joiden pitäisi jotain tehdä eivät tee mitään. Kukaan ei tunnu tietävän (ei nykyinen koulu, ei tuleva, eikä urheiluseurakaan, jonka asia pitäisi hoitaa), miten haetaan ja ilmoittaudutaan tulevaksi lukuvuodeksi urheiluluokalle, laboratorio antaa toisen lapsen verikokeisiin vastaukseksi ”Tätä tutkimusta ei ensisijaisesti käytetä atopian tutkimiseen. Kiitos ymmärryksestänne”. Tuskinpa lapsen jo ennestäänkin kärtyisällä allergologilla, joka tutkimuksen määräsi riittää ymmärrystä asiaan, kun ei atopiaa oltukaan tutkimassa.  

Kaitpa ne hommat hoituisivat vähemmälläkin stressaamisella, taitaa tällä madamella olla taas nuttura turhan tiukalla? 

K