Miksi tehdä työ huonosti, kun sen voi tehdä hyvinkin?

Minua on viime päivät rassannut aivan törkeästi, että ihmiset tekevät työnsä huonosti tai ei jopa laisinkaan. Itselläni on ehkä varmaan vähän turhankin tiukkapipoinen asenne työntekoon, mutta punainen johtolanka on, että se minkä teen, teen niin hyvin kuin osaan tai suinkin vain kykenen. Näköjään muilla ei näytä olevan samanlainen asenne, plääh! 

P1010854.JPG

Esimerkiksi seuraava kuvio ei varmaan voisi onnistua missään muualla kuin Ranskassa, vai voisiko? Saat sähköpostia a:lta, joka kehoittaa ottamaan pikaisesti yhteyttä b:hen. Yrität sitten monta kertaa tavoitella b:tä -turhaan. Sitten, kun saat b:n kiinni jossain vaiheessa, niin se, mitä hän voi tämän asian eteen tehdä on antaa c:n nimi ja puhelinnumero. Tavoittelet sitten c:tä monta monituista kertaa -turhaan. Tässä on nyt mennyt jo pari työpäivää ilman, että asia ei etene metriäkään ja lopulta, kun saat c:n kiinni, niin hän sopii puolinihkeästi tapaamisajan, että asia saadaan siirrettyä pikaiseti häneltä pois d:lle. D sitten jarruttelee ja viivyttelee, että asia ei vaan menisi e:lle, jolla on lopullinen päätösvalta asiassa. Oisko vaikka tässä kuviossa kohdan b voinut hypätä tarpeettomana yli? 

Niin ja miksi meidän lähimarketissa hyllyt täytetään aina lauantaisin aamupäivällä pahimpaan ruuhka-aikaan? Siksi, kun asiakkaista viis, kunhan henkilökunnan ei tarvitse tehdä epämiellyttäviä työvuoroja. Tänään sain kahdesti hedelmäosaston täyttäjältä puisesta lavasta tai laatikosta, jogurttihyllyllä oli jäädä varpaat kuorman alle. Sitten siinä, kun me asiakkaat sitten väistelimme arvon hyllyn täyttäjiä jo ennestään täpötäysillä kaupan osastoilla, oli jokaisella pinna tiukalla ja ainoa haave oli vaan päästä äkkiä viikon ruoat mukana sieltä pois…

puheenaiheet ajattelin-tanaan tyo

Nuttura liian tiukalla

Kouluvuoden loppua kohti iso pyörä pyörii entistä nopeammalla vauhdilla. Kalenteri täyttyy kesäkuun osalta hurjalla vauhdilla erilaisilla illanvietoilla ja lopettajaisjuhlilla. Sinäsä tosi kivaa, mutta jossain vaiheessa viimeisiä viikkoja ennen lomia alkaa mitta jo täyttyä. Ei enää yksiäkään kekkereitä, ei enää yksiäkään mikä-ties-minkä-lie -lopettajaisjuhlia. Oman pikantin mausteensa tähän soppaan tuo vielä, että kaikki tulevan lukuvuoden ilmoittautumiset täytyy ehtiä saada valmiiksi ennen suurta lomille pakoa. Kanttiini, iltapäiväkerho, harrastukset, lääkärintodistukset harrastuksiin, vuositarkastukset jne. Eihän tuo vaikeaa ole lippuja ja lappuja täytellä ja käväistä tarkastuksissa, mutta aika on rajallinen ja kun joka ilta on jotain muuta normiarjesta poikkeavaa hommaa, niin vaatii melkoista organisointikykyä sovittaa omaan ja lasten muutenkin jo ennestään täyteen ministeriaikataulukalenteriin kaikki ylimääräiset tapahtumat. Puhumattakaan siitä, että jos yksi asia/paperi jumittaa jossain, niin mikään muukaan ei luonnollisesti edisty ja hoidu eteenpäin.

Tällä hetkellä tekisi mieli hakata nyrkkiä pöytään ja valittaa -jota tässä teenkin. Ei se mitään auttaisi, mutta tulisipa jotain ainaskin tehtyä, kun ne, joiden pitäisi jotain tehdä eivät tee mitään. Kukaan ei tunnu tietävän (ei nykyinen koulu, ei tuleva, eikä urheiluseurakaan, jonka asia pitäisi hoitaa), miten haetaan ja ilmoittaudutaan tulevaksi lukuvuodeksi urheiluluokalle, laboratorio antaa toisen lapsen verikokeisiin vastaukseksi ”Tätä tutkimusta ei ensisijaisesti käytetä atopian tutkimiseen. Kiitos ymmärryksestänne”. Tuskinpa lapsen jo ennestäänkin kärtyisällä allergologilla, joka tutkimuksen määräsi riittää ymmärrystä asiaan, kun ei atopiaa oltukaan tutkimassa.  

Kaitpa ne hommat hoituisivat vähemmälläkin stressaamisella, taitaa tällä madamella olla taas nuttura turhan tiukalla? 

P1000258.JPG

K

puheenaiheet ajattelin-tanaan