Tahdon voimaa, tahdonvoimaa

Luin juuri Frank Martelan kirjan Tahdonvoiman käyttöohje – Näin saat asioita aikaan. Suosittelen kirjaa aivan kaikille maailman ihmisille luettavaksi; viihdyttävästi ja sujuvasti kirjoitettu paketti siitä, miten voit suunnata tahdonvoimasi tärkeimpiin päämääriisi. Olen yleensä aika hidas lukemaan, mutta tämän kirjan ahmaisin parissa päivässä. Martela liittää ajatuksensa tuoreimpiin hyvinvointitutkimuksiin ja tukee väitteitään värikkäiden tutkimusten ja esimerkkien avulla. Parhaimmillaan kirja voi mullistaa elämäsi, huonoimmassa tapauksessa saat viihdyttävän lukukokemuksen ja uutta näkökulmaa elämääsi.

Tässä muutamia ajatuksia kirjasta:

1. Tahdonvoima on kuin lihas; se kuluu käytössä, mutta toisaalta sitä voi myös treenata. Pyri järjestämään elämäsi ja ympäristösi (rutiinit, kodin järjestys, tietokoneen tiedostojen sijainti ja some-limitterit…) niin, ettet joudu tuhlaamaan tahdonvoimaasi turhaan.

Oma esimerkkini (vähän varioituna) elävästä elämästä: Jos siis kulutat hirveän määrän tahdonvoimaa aamuisin vaatekaapilla (Mitä mä laitan päälle??), vessan peilin edessä (Jaksanko mä tänään laittaa luomiväriä?), pohtiessasi menisitkö iltapäivällä salille vai et (hey, just do it) ja miettimällä sitten, mitä pakkaisit salikassiisi (Pesisinkö hiuksia tänään salilla? Minkä topin mä otan?) vastustelemalla jääkaapin herkkuhoukutuksia (sen sijaan, että olisit jo valmiiksi suunnitellut aamupalan), miettimällä mitkä kengät laitat ja otatko sateenvarjon mukaan (jne jne jne….), olet jo onnistunut kuluttamaan merkittävän määrän tahdonvoimaasi kokonaisuuden kannalta aika mitättömiin päätöksiin. Töihin päästessäsi tahdonvoimasi ei sitten ehkä riitäkään tärkeisiin päätöksiin tai siihen, että kykenisit vastustamaan kiusausta surffailla facebookissa ja lily.fi:ssä tai vetää pienet överit kokouspöydän dominokekseillä.

Suunnittele siis arkesi niin, että pienet päivittäiset asiat sujuvat rutiininomaisesti; järjestä vaatekaappisi niin, ettei sen edessä tarvitse tuskailla joka aamu (Klassiset, toisiinsa sopivat vaatteet ovat ehkä juuri tästä syystä arkipukeutumisen paras avain), asettele arkimeikkiin sopiva kosmetiikka peilikaappiin etualalle, laita salikassi valmiina pakattuna eteiseen ja nappaa se mukaan joka aamu, suunnittele itsellesi aamupala, jonka valmistaminen käy vaikka silmät ummessa joka aamu.

2. Tahdonvoima on heikompi kuin uskoisit. Tee siis tavoitteestasi aina se helpoin mahdollinen vaihtoehto. Muista 20 sekunnin sääntö.

Martela kertoo kirjassaan tutkijasta, joka oli turhautunut siihen, että hänen iltansa kuluivat TV-sarjoja katsellessa sen sijaan että hän olisi lukenut ja sivistänyt itseään iltaisin. Vakaista päätöksistään huolimatta kyseinen tutkija lösähti joka ilta kotisohvalle ja aloitti kanavasurffailun. Ratkaisu ongelmaan löytyi vasta, kun tutkija päätti viedä kaukosäätimen vähintään 20 sekunnin kävelymatkan päähän makuuhuoneen lipaston laatikkoon ja sijoitti kaukosäätimen tilalle sohvan viereen kasan kirjoja. Martelan mukaan ihmisen päätöksentekoon vaikuttaa hyvin usein 20 sekunnin sääntö; jos jonkin asian tekeminen vie sinulta yli 20 sekuntia, todennäköisesti valitset arjessa helpomman vaihtoehdon. Jos siis tahdot vastustaa kiusausta syödä pöydällä oleva suklaalevy, vie levy johonkin, mistä sen hakeminen veisi sinulta vähintään 20 sekuntia ja laita pöydälle sen sijaan terveellisempää naposteltavaa.

3. Ihminen on laumaeläin. Tavoitteista on helpompi pitää kiinni, kun sen tekee yhdessä muiden kanssa.

Jos tahdot juosta maratonin, kerro siitä kaikille, ilmoittaudu juoksukouluun tai sovi kaverisi kanssa yhteinen tavoite. Jos tahdot luopua tupakasta, hakeudu seuraan, joka tukee tavoitettasi tai sovi lopettavasi yhdessä kavereiden kanssa. Etsi ympärillesi kannustavia ihmisiä, jotka jakavat kanssasi samoja tavoitteita ja saman arvomaailman.

4. Luo itsellesi yksi tavoite kerrallaan ja sitoudu siihen täysin. Aseta tarkat rajat tavoitteellesi, niin et anna mielellesi mahdollisuutta lipsahtaa tiukan paikan tullen.

5. Tahdonvoima on voimakas työkalu. Käytä sitä tämän maailman puolesta, älä sitä vastaan. Valjasta itsesi täyteen tahdonvoimaa, jotta voisit tehdä tästä maailmasta paremman paikan. Tutkitusti ihminen on onnellisin, kun kohdistaa huomionsa tekemisissään muihin ihmisiin ja ympäristöön, johonkin itseä suurempaan tavoitteeseen. Toki tahdonvoimalla voit vaikuttaa myös pieniin tärkeisiin elämäntapamuutoksiin, mutta muista kuitenkin välillä pysähtyä ja miettiä, mitkä päämäärät ovat aidosti tärkeitä.

dscn0851.jpg

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli

Bored to Death

Pieni mainospala tähän väliin. Yle Areenassa on vielä lähes kuukauden ajan näkyvissä dokumentti ikävystymisestä: http://areena.yle.fi/1-2191845

Dokumentissa käsiteltiin ikävystymistä yhtenä yhteiskuntamme suurimmista ongelmista. Osansa kritiikistä saivat koulujärjestelmä, työelämä ja tietotekniikka sekä tietysti se fakta, että vietämme aivan liian suuren osan ajastamme istuen sisätiloissa.

Huomasin dokumenttia katsoessani pohtivani, että milloinkohan olen itse ollut viimeksi tylsistynyt? Olen täällä blogissanikin valittanut tämänhetkisen elämäni hektisyyttä, mutta en ole muistanut pysähtyä olemaan kiitollinen siitä, että ainakaan elämässäni ei ole juuri yhtään tylsiä hetkiä! 🙂 Toisaalta olen kyllä sen sorttinen ihminen, että en välttämättä tylsisty tilanteissa, joissa moni muu saattaisi tylsistyä. Eckhart Tollea luettuani tylsistyn entistäkin harvemmin. Mielestäni läsnäolo hetkessä onkin tärkein ase tylsistymistä vastaan; bussissa istuskellessani tai kassajonossa odotellessani voin vaikkapa kuunnella hiljaisuutta, katsella ihmisiä tai maisemia tai vain keskittyä tarkkailemaan omaa hengitystäni. Lomilla jopa pyrin siihen, että jossain vaiheessa iskisi pieni pitkästymisen tunne; silloin tiedän, että olen viimein henkisesti palautunut työntäyteisestä arjestani.

wp_20150420_00320150422211014.jpg

Miksi sitten en tunne ikävystymistä? Tässä muutama hyväksi havaitsemani vinkki niille, joista tuntuu, että oma elämä on pohjattoman ikävystyttävää:

1. Aivosi kaipaavat virikkeitä, joten tarjoa niitä; tee joka päivä asioita, joista pidät. Liiku, tee töitä, harrasta, tapaa ihmisiä, pohdiskele, ideoi, luo uutta tai tee jotain käsilläsi. Älä luota, että some tai TV tuottaisi riittävästi virikkeitä aivoillesi; ne jättävät sinut helposti turhan passiiviseen rooliin.

2. Tilanteissa, joissa ikävystyt: Ikävystymiseen liittyy aina tunne siitä, että tahtoisit olla muualla, etkä ehkä pysty keskittymään läsnäolevaan hetkeen. Kiinnitä siis huomiosi kuluvaan hetkeen ja pyri olemaan läsnä hetkessä. Oivalla, että maailmassa ei ole mitään muuta kuin kuluva hetki; se on ainoa, millä on väliä. Käytä kaikkia aistejasi havaitaksesi ympärilläsi olevat asiat: katsele, kuuntele, haista, maista ja kiinnitä samalla huomio omaan kehoosi. Älä suunnittele tulevaa, äläkä käy mielessäsi läpi menneitä tapahtumia. Keskity vain olemiseen ja huomaa, kuinka hengityksesi rauhoittuu ja olosi helpottuu – ja mikä parasta, kaikki ympärilläsi oleva alkaa vaikuttaa kiinnostavalta ja kauniilta 🙂 Älä kuitenkaan turhaudu, jos näin ei heti tapahdu; mitä sitten? Läsnäolon taitoja voit vaikka harjoitella myöhemmin.

3. Meditoi. Harjoittele läsnäoloa meditoimalla. Youtubesta ja Spotifysta löytyy monia hyviä ohjattuja meditaatioita aloittelijoille. Itse olen löytänyt parhaat palat hakusanalla mindfulness.

4. Nouse ylös ja mene ulos. Maailma on ihmeellinen ja upea ja luonnossa liikkuminen on parasta huumetta.

5. Lääkkeitä on monia, mutta minulle tärkeimmät ovat musiikki, liikunta ja sosiaaliset tilanteet. Soittaminen ja laulaminen aktivoivat aivojen alueita uskomattoman monella tavalla ja liikunta saa jokaisen soluni heräämään. Päiväni koostuu näistä kolmesta palasesta siinä määrin, että olen kotiin tullessani usein aivan poikki, ja vapaa-ajalla en tahdo yleensä kuunnella musiikkia tai olla edes kovin sosiaalinen. Lomilla aktivoidun, kehitän itseäni, treenaan ja ruokin luovuuttani biisinteolla sekä tapaan ystäviä, joiden näkemiseen arjessa jää aivan liian vähän energiaa.

Hyvinvointi Mieli