Päivä 15.

 En ole minkään lajin urheilija, enkä ole koskaan ollutkaan. Mutta tv:stä seuraan varsinkin ampumahiihtoa ja siitäkös perhe minulle naureskelee. Sen sijaan en katsele noita suosittuja tosi-tv ohjelmia. Väkisinkin suurin piirtein tietää, mitä niissä tapahtuu, kun jokaisella mainoskatkolla niitä suositaan. En ole varmastikaan kohderyhmää, mutta silti en ymmärrä, ketä kiinnostaa katsella joidenkin örvellystä jollain saarella. Tai, että joku menee naimisiin jonkun tuntemattoman kanssa, ja sitä sitten itkeskelee, kun menee huonosti.

Mutta ampumahiihto, se vasta tosi-tv:tä onkin. Saa jännittää, miten niihin mustiin pallukoihin osuu vai meneekö ohi. Joutuuko sakkokierrokselle tai saako lisäminuutteja. Hyytyykö joku viimeisessä mäessä tai kaatuuko joku ja pilaa mahdollisuutensa. Ja kaikki tämä kauniissa yleensä vuoristoisissa maisemissa. Ei kiroiluja, harvoin itkua (ellei sitten ilosta), eikä mitään parisuhdekoukeroita.

Tänä vuonna kun Mäkäräinen ei enää kilpaile ei ole ihan niin paljon jännitettävää, mutta ainahan voi kannustaa vaikka Böötä ( Boe).