Päivä 161.

Tavattiin sukua. Tosi pitkään olin suvun nuorin ja tietty vähän lellittykin. Vaan nyt kun se vanha suku on aikalailla harventunut, alkaa itse olla sitä vanhinta kaartia. Tätejä ja setiä ei enää ole, ei isovanhempia eikä edes vanhempia ja serkkujakin vain pari. Mutta onneksi on seuraavaa ja sitäkin seuraavaa sukupolvea. Ja vieläpä kivaa sellaista !