Päivä 166.

Torstai 15.6

6-vuotiaasta on aina kiva käydä Ikeassa syömässä lihapullia. Ovat kuulemma maailman parhaita. Joku mummo voisi moisesta loukkaantua, vaan meikä  nonnalle sopii mainiosti. Varsinkin kun annos pullia ranskalaisilla, herneillä ja lasillisella Jaffaa (salaa vanhemmilta) maksaa 1,99 euroa. Ja hintaan sisältyy vielä jäätelö. Jos tarjous (ja Ikea) olisi ollut silloin kun omat lapset olivat pieniä, olisin varmaan ruokkinut heidät vähintään kerran viikossa näin.

Iltapäivällä sai mies idean asentaa makuuhuoneeseen oven. Se on odottanut paikkaansa alakerrassa toistakymmentä vuotta. Se, miksi se nyt piti saada paikalleen, on ainakin minulle arvoitus. Ehkä se oli nyt jonkin tiellä ja toisaalta poika oli käymässä, joten älyttömän painavan oven roudaamiseen mies sai apua. Yhteensä kantamiseen ja asentamiseen meni vajaat kaksi tuntia. Miksiköhän se on ollut näinkin kauan varastossa ?

Oven pinta on maitolasia, joten viimeisen silauksen sai tehdä Tuutikki. Arvaan, että taideteos vaihtuu  joka kerta, kun Tuutikki ja Nyyti käymässä. Ja saattaa ovi olla välillä ihan vaan valkoisenakin.