Elämäni ensimmäinen voileipäkakku. Jotenkin olen aina mieltänyt kakun hautajaisiin. Mutta nykyään on kuulemma trendikäs. Tämä kyllä näyttää ihan kasarilta. Rakentajana olisi pitänyt ymmärtää, että leipäviipaleet pitäisi latoa niinkuin muuratessa tiilet. Kohta maistetaan. Veikkaan, että maistuukin kasarilta. 

Koko päivän satoi. Ei ollut yhtään huono omatunto istua lueskelemassa sohvalla. Niin ja osallistua sieltä käsin presidentin hautajaisiin. Ilma oikein alleviivasi päivän surullisuutta.

Hyvän ystävän kanssa mentiin ”lenkille” Ikeaan. Mukava kävellä valoisassa, lämpimässä ja kuivassa ja välillä poiketa helposti kahvilla tai lounaalla. Miksi siis mennä kylmään, pimeään ja sateeseen?

Tänään on uutisissa veroja ja tuloja. En ole ikinä oikeen ymmärtänyt, miksi niitä julkaistaan ja kuka niitä lukee. Mutta hyvähän se on,  että ihmiset tekevät töitä, saavat palkkaa ja maksavat veroja.

Viime jouluksi tein Tuutikille ja Nyytille joulukalenterit. Tai oikeastaan tein pienet lahjapussit joulukuun jokaiselle päivälle, ja tietysti molemmille omat. Ja mietin, että jos vielä uudelleen ryhdyn samaan hommaan, aloitan jo kesällä. Viimeksi kun tavattiin, kyselin varovasti minkälaiset kalenterit täksi jouluksi haluavat. Ja Tuutikki tietysti halusi samaa kuin viimeksi ja Nyyti tietysti perässä (vaikka ei varmaankaan […]

Tää on nyt niitä päiviä, kun ei ole kerrassaan mitään sanottavaa. Ei saa tehtyä mitään, uloskaan ei viitsi mennä. Päivä ei valkene, sataa vaan. Telkkarista tulee ”Maajussille morsian”, joka ei kyllä takuulla  ole minun suosikkiohjelmia. Päivälliseksi Ikean lihapullia pakasteesta. HUOMISEEN 😉.

Virittelin valoja harmaaseen pihaan. Illan ja pimeän tullen ne näyttivät niin onnettomilta, että taidan tehdä uusinnan huomenna. Ehkä sitten kuviakin!

Pyhäinpäivä.

Marraskuun harmauteen ja pimeyteen kirkkaita värejä ja vähän bling blingiäkin. Lee Bul Sara Hildenin taidemuseossa. Suosittelen.

Onkos tullut talvi syksyn keskelle? Hedelmäpuut täydessä lehdessä. Muttei kuulemma haittaa, sanoo puutarhuri Aamulehdessä.