Tavattiin sukua. Tosi pitkään olin suvun nuorin ja tietty vähän lellittykin. Vaan nyt kun se vanha suku on aikalailla harventunut, alkaa itse olla sitä vanhinta kaartia. Tätejä ja setiä ei enää ole, ei isovanhempia eikä edes vanhempia ja serkkujakin vain pari. Mutta onneksi on seuraavaa ja sitäkin seuraavaa sukupolvea. Ja vieläpä kivaa sellaista !

Hain eilen pojan ja tänään tyttären rautatieasemalta. Molempina päivinä koko parkkialue täynnä takseja. Siis niitä oli ihan älyttömästi; kahdessa tai jopa kolmessa rivissä aseman etuovelta Rautatienkadun liikennevaloihin asti. Muut autot yrittivät sitten mahtua sinne sekaan. Ja jos onnistui saamaan autonsa parkkiin niihin maksullisiin ruutuihin, niin ei sieltä niin vain pois päässyt.

Jouduin tahtomattani seuraamaan sitä taksirumbaa, kun en päässyt eteen enkä taaksepäin. Kun paikka alkoi tyhjentyä junasta saapuvista matkustajista, suurin osa takseista oli edelleen jonossa.Kuljettajilla näytti olevan ihan kivaa keskenään eikä minkäänlaista kiirettä selvittää sitä sumppua. Ja kielenkäyttö oli sitä luokkaa, etten ihan heti kyllä niiden kyytiin menisi.  Kyllä nyt saisi tämä taksiuudistuksen tehnyt Berner tulla vaikka Tampereen asemalle ja miettiä, että mitä tuli tehtyä.