Viikoittain ovella käy jos jonkin tuotteen myyjiä. Myydään ikkunoita ja ovia,  katto-, sähkö- ja putkiremontteja ja paljon muuta rakentamiseen ja remontointiin liittyvää. Syksyllä kaupitellaan perunoita, porkkanoita ja marjoja. Keväisin hevosenlantaa, kanankakkaa jne. jne.  Ja sitten vielä käy monia avustusjärjestöjen edustajia.

Useinmiten nämä myyjät ovat ystävällisiä ja asiallisia ja varsinkin kovin nuoria. Avaan kyllä oven (toisin kuin jotkut naapurit, jotka piileksivät ja jupisevat myöhemmin) ja osaan sanoa EI.

Tänään sitten kuitenkin yksi myyjä ”päästettiin” sisälle asti. Myi aurinkopaneeleja. Niitä ollaankin harkittu. Kuunneltiin kolme! tuntia paneeleista ja sitten tyttöystävästä, jääkiekosta, jalkapallosta, autoista ja vaikka mistä. En ainakaan vielä lämmennyt!

Päivän sana on nyt joulukalenteri. Omatekoinen on nyt pakattu isoon kassiin, jossa 2 X 24 yllätyspussia. Toivottavasti avaajat yllättyvät ja mielellään positiivisesti.

Kaupan hyllyiltä löytyy kyllä jos jonkinlaista kalenteria. Omien lasten suosimat suklaa- ja legotäytteiset ovat varmaan jo vähän vanhanaikaisia. Samoin noi meikki-, karkki-, tee- ja kirjakalenterit on jo nähty (paitsi meillä).

Nyt löytyi uutuus: kuivalihajoulukalenteri! Kenelle se on tarkoitettu? Jollekin eränkävijälle tai ehkä koiralle!  No, uusi hyvä sana hirsipuupeliin.