Piti lähteä Helsinkiin, vaan sinne meneekin nyt tänään Mr. President Biden. Mentiinkin sitten Turkuun.

Käytiin Wäinö Aaltosen museossa, Aboa Venus Ars Nova -museossa ja syömässä ravintola Paninin terassilla. Kiva päivä. Vaan kivointa Turussa on, että voi kävellä molemmin puolin Aurajoen rantaa ja yleensäkin liikkua keskustassa (kävellen ja henkilöautoilla). Siellä on ainakin toistaiseksi suunniteltu keskusta ihmiset edellä eikä niinkuin meillä Tampereella: ratikat ennen kaikkea.

Nyt nuo turkulaiset suunnittelevat ratikkaa kaupunkiinsa. Ei kannattaisi!´

Tykkään pihassa kasveista jotka kiipeää: köynnöksistä, kärhöistä ja humalasta (tai onkos sekin köynnös). Ennen nykyisen terassin rakentamista meillä oli pari humalaa, jotka levittäytyivät hienosti koko vanhan terassin päälle. Kesäisin alkoivat aina uudet köynnökset, jotka kietoutuivat vanhojen oksistojen kanssa. Oli miltei välimerellinen tunnelma.

Nyt ollaan jo muutamana vuonna ostettu uudet humalat. Kesän ne juuri ja juuri pysyttelevät hengissä, vaan seuraavana vuonna niitä ei enää ole. On lannoitettu ja ei olla lannoitettu. On suojattu ja ei olla suojattu. Kaivettu kuoppa miltei Kiinaan, vaan ei onnistu.

Taas tänä keväänä ostettiin uudet taimet. Oltiin muka fiksuja ja istutettiin ne ruukkuihin vahvistumaan ennen siirtoa maahan. Ei ne nyt kuolleita ole, vaan ei paljon puutu. Ensi vuonna en enää yritä.

Tänään mies kyhäsi kärhölle telineen. Ehkä se nyt lähtee kasvamaan, kun ei sitä enää tallota terassilla.

Ja muuten, sen nimettömän kasvin nimi on melko varmaan Japaninkelasköynnös. Ei ihme, etten muistanut.