Toistakymmentä vuotta sitten perustin (?) pihaan kukkamaan.Alle kasa aamulehtiä, päälle hyvää multaa ja kanankakkaa. Aurinkoinen paikka, jonka kukkaloiston näkisi kivasti ikkunoista. Kukiksi valitsin puutarhurin suosittelemia kestäviä perennoja , ja sitten VIIRUHELPIN. 

Seuraavana kesänä kukat kukkivat nätisti ja varsinkin VIIRUHELPI kukoisti. Kesä kesältä tämä heinä valloitti aina enemmän tilaa ja pikkuhiljaa perennat hävisivät sille.

Nyt kukkamaani on näyttänyt tältä jo muutaman vuoden. Jotenkin olen saanut rajoitettua sen lisääntymistä ”kukkamaan” ulkopuolelle, mutta niitä perennoja en ole enää onnistunut pelastamaan.

Syksyn ja ensi kevään projektiksi olen suunnitellut siirtäväni nuo VIIRUHELPIT johonkin (esimerkiksi kompostin reunamille). Tai siis nyt syksyllä kaivan (tai kaivatan) tuon pitkäjuurisen heinikon pois ja keväällä sitten todennäköisesti kaivan niitä lisää. Ei muuten helpolla tämä kasvi luovuta!

Tv:ssä pyörii taas ”Masterchef Australia”. En nyt tiedä monesko kausi, mutta ehkä neljäs tai viides minulle. Aikanaan aloin sitä seurata lähinnä sen vuoksi, että tytär käänsi sitä. Ja koukkuun jäin. 

Tämä kilpailu eroaa muista tosi-tv ohjelmista ainakin siten, että siinä ei haukuta (rumasti) ketään, ei puida ihmissuhteita ja kilpailijat ainakin näyttävät olevan ystävällisiä toisilleen. Ja jopa tuomarit ovat kilttejä ja kannustavia.

Ne ruoka-annokset ovat kyllä tälle kotikokille jos nyt ei ihan mahdottomia, mutta vaatisivat kyllä melkoisen paljon harjoittelua. Vaan kai niistä jotain on muistiin ja ehkä vähän lautasellekin  päätynyt.

Katselen jaksoja aina aamuisin rauhassa ja mieluiten yksin. Ei tarvitse kuunnella sitä, miksei meillä ole tuollaista tarjottavaa!