Päivä 40.

Viimeisen kuuden vuoden aikana on minusta tullut aika haka, mitä tulee postipakettien lähettämiseen. Kun nuo nonnan pienet asuvat toisessa kaupungissa ja aina ei voi eikä ehdi tavata nenätysten, tulee posti silloin apuun. Lähetys on myös aikas helppoa; pakkaus, maksu kotona netissä ja paketin vienti kauppareissulla.  Ja ennen kaikkea ei jonotusta postissa.

Paketit ovat myös lähes poikkeuksetta menneet ajallaan perille eli jo seuraavaksi arkipäiväksi. Samaa ei voi kyllä sanoa kirjepostista. Kirje Vaasaan (lähetettynä postin tiskiltä) viipyi matkalla 7! päivää ja pari joulukorttia tuli meille melkein kolme viikkoa.

Olen myös huomannut, että paketin sisältö ei tarvitse olla mitään kovinkaan kummoista. Äidin tai enojen vanhat lelut ja kirjat, pienet namit tai vaikka kimaltavat hiussoljet, kaikki käy.

Ensi viikon ystävänpäiväksi postia !