Päivä 58.

Vein aamulla autoni huoltoon. Mies lähti omallaan perässä, että pääsen helposti kotiin takaisin. Mistä se johtuu (vieläkin), että kun menen autokauppaan tai vaikka sinne huoltoon, muutun näkymättömäksi. Automyyjät ja huoltoihmiset (jotka molemmat ovat useimmiten mieshenkilöitä) puhuvat miehen kanssa ja vain hänen kanssaan. Toinen vaihtoehto on se, että kohtelevat minua kuin olisin lapsi tai jotenkin vähä-älyinen.

Vähän sama juttu asuntoesittelyissä. Jos minulle esitellään keittiötä ”rouvan valtakuntana” tai kerrotaan, kuinka voin valita ihan itse värejä ja tapetteja, todennäköisesti  käännyn kannoillani ja häivyn.

Siitä huollosta vielä. Vein ihan kunnossa olevan auton huoltoon, mutta lähdin sieltä saatesanoilla, että kaikki lukot on vaihdettava. Samanlaista kun tämän ikäisenä menee terveenä lääkärintarkastukseen ja tulee sieltä reseptien ja jonkun taudin kera kotiin. No, onneksi autolla on vielä takuu voimassa. Olispa minullakin !