Toukokuun 2013 tienoilla osuimme myynnissä olleeseen omakotitaloon Tuusulan laitamilla. Torppa oli erikoisen mieleenpainuva isoine terasseineen ja pihakin oli suhteellisen sopiva. Pihalla kukki keväinen meri kieloja ja kuuset humisivat tuulessa, paikka tuntui kaikkinensa oikein passelilta.  Humina kävi tosin myös ylilentävistä lentokoneista, mutta hyvät puolet silti kallistivat meidän ostopäätöksen suuntaan. Kaupat tehtiin syksyllä 2013 ja lokakuun lopulla kannoimme romppeemme sisään.

Talo oli pikkuremppoja lukuunottamatta aika lailla rakennusvuoden 1958 kuosissa ja selvää oli että remonttia pitäisi tehdä isommassa ja pienemmässä mittakaavassa. Suurimpia työnsarkoja olisivat tiensä päähän tulossa oleva öljykattila ja salaojituksen parantaminen. Nyttemmin listaan on liitetty myös katto ja ulkolaudoitus jollain aikajänteellä, joten kokonaisvaltaista korjausta ollaan tekemässä pintaremontin lisäksi. Urakka alkoi öljylämmityksen päivien päättämisellä ja maalämmön asennuksella. 

Ensimmäisen huoneen, ’työhuoneen’, korjaus alkoi tapettien poistolla ja lattioiden purkamisella. Lattian avauksen yhteydessä saimme tuta myös ensimmäisen yllärin joka enteili 56 vuotta vanhan talon remontin suhteen hiukan toivottua enemmän riesaa. Vesikiertoisen patterin putki oli falskannut joskus muinoin puruihin homehduttaen kökön purua ja puuta. Korjaus oli onneksi melko yksinkertainen, puuta pois ja uutta tilalle.

Lattia oli aikoinaan tehty jännillä irrallaan killuvilla koolauksilla jotka kammettiin hiiteen ja tehtiin uudet seiniin kiinnitetyt ja betonilaattaan tuet koolingit. Pintaan kapeaa lautaa ja  valkoista Osmoa. ja valmista tuli. Seinät tapetoitiin Sandersonin ’Swallow’ –tapetilla jonka bongasin joskus BBC:n ohjelmasta jossa pari perhettä testasi elämää eri vuosisadoilla. Tapeteista voisin jaaritella vaikka kuinka pitkään mutta säästän höpinät toiseen kertaan.

  Kuvanlaatu on melko kökkö, pahoittelen!

Tämä oli siis alkusysäys ihanalle elämänvaiheelle nimeltään ’remonttiorjuus’ josta joskus vannoin pysytteleväni kaukana. No kyllä sitä aamulla töihin lähtiessään mielellään kuuntelee linnunlaulua ja haistelee kastetta, jotta en valita! Paitsi aika usein ja kirosanojen kera.