Kettukarkit

Pihlajanmarjoja on taas niin maan perusteellisen paljon että ajattelin kerrankin yrittää tehdä niistä jotakin. Yritys yksi oli jonkinlainen ´hillo´ joka oli niin ärhäkkää että naamanväänteittä sitä ei voinut nauttia. Nakattuani tekeleen kompostiin mietin että pari kiloa sokeria voisi edesauttaa syötävyyttä. Siispä marmeladi voisi olla ratkaisu. Fazerin kettukarkit ovat ihania, joskin ihan saamarin sokerisia ja maistuvat vain häivähdyksen pihlajanmarjalta, eli tässä voisi siis olla jopa tuotekehityksen paikka!

Löysin reseptin täältä ja kävin hommiin. Olin etukäteen perannut, huuhdellut ja pakastanut pihlajanmarjat pariksi päiväksi jotta niistä häviäisi pahin kitkeryys. Ensiksi kannattaa valmistaa omenasose (ellei käytä kaupan versiota). Pari omenaa kuorittuina ja paloteltuina tehosekoittimeen ja hiukan kuumaa vettä päälle ja SUR. Toinen vaihtoehto on keitellä sose kattilassa mikä kestää tovin kauemmin.

4 dl pihlajanmarjoja
7,5 dl vettä

5 dl vettä
15 g Agar agar -jauhetta
5 dl sokeria
1 dl omenasosetta
1 tl viinihappoa
Hienoa sokeria pintaan

Keitä puoli tuntia jotta marjat pehmenevät ja kaada vesi pois. Paseeraa pehmenneet marjat siivilän läpi lusikalla. Pyrettä pitäisi olla n. 1 dl.

Keitä vettä kattilassa ja lisää Agar agar. Anna kuplia n. 10 min. kunnes Agar agar on läpikuultavaa. Lisää sokeri ja kiehauta kunnes sokeri on liuennut. Lisää pihlajanmarjapyree, omenasose ja viinihappo, sekoita hyvin. Jäähdytä hiukan ja kippaa leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (esim. kokoa lasagne). Herkku hyytyy aika nopeasti, n. puolessa tunnissa. Leikkaa paloiksi tai ota muotilla kuvioita ja pyörittele sokerissa. Säilö aluksi ilmavassa paikassa erikseen jotta ehtivät vähän kuivahtaa eikä sokeri muutu mönjäksi. 

Pihlajanmarjamarmeladit

Kaikenlaisia karkkivirityksiä on tullut etenkin nuorempana harrastettua sokerinhimoissaan, mutta nää on ihan ykkösiä! Kyl jää Fazun ketutkin kakkosiksi. Ainoa mitä voin moittia on väri, pääsi normisokeri loppumaan joten oli käytettävä tummaa sokeria mikä tietysti johti tummempaan lopputulokseenkin.  Ja tosiaan, niitä pitää kuivattaa ennen kuin sokeroi, muuten sulaa kuten kuvasta näkyy…

Koti Ruoka ja juoma

Habitare 2014

Sain ilmaislipun Habitare-messuille ja suuntasin lauantaina messukeskukseen. Sisustusroippeiden lisäksi esillä oli myös antiikkia, taidetta ja öh, valoa? Valoa nyt näki ulkonakin koska sää oli vallattoman hieno ja osaltaan varmaan sen takia messuilla ei ollut juuri tunkua. Habitaressa minua kiinnosti nähdä onko joku keksinyt jotain uutta ja mitä opiskelija-osastolla tällä kertaa on tarjota. Tältä osin tavoite täyttyi ja löysin pari jännää juttua ja kävin tuhisemassa opiskelija-osastolla miljoonalle betonista tehdylle pöytälampulle. 

Ensimmäinen erikoisuus oli ’maalattava tapetti’, ei siis sellainen normi tapetti jonka voi maalata yli vaan tapetti joka asennettiin maalaamalla. Materiaali oli jotain kuitua, vähän samanlaista kuin itse tehdyssä paperissa paitsi että mukana oli jotain kiiltolankoja ja massa vaikutti enemmän muovilta kuin puukuidulta. Samalla lailla maalattavana löytyi myös betonia joka näytti ihan kivalta kuvan suihkuseinässä. Ikäväkseni en ottanut osastolta käyntikorttia, joten ei mitään käryä kuka noita myy. Toistaiseksi on kyllä osattu liimata se tapetti kyllä seinällä ihan paperiversionakin.

messut_0.jpg

Keskellä kuvassa maalattavat tapetit

Redesignilla oli näilläkin messuilla näkyvä osa, ohessa muutama ilahduttava oivallus. Vasemmalla oikealla oleva pöytä on hieman hienostuneempi versio kierrätetystä kuormalavasta. Kuormalavahuonekalut ovat tulvineet Pinterestistä näköelimiin jo hyvän tovin, mukava nähdä myös tuotekehittelyä aiheesta. 

Lempparini idealtaan on allaolevista ehdottomasti heinäseipäistä tehty pöytä. Siinä yhdistyvät tekemisen vaiva ja materiaalin alkuperän näkyminen. Voin kyllä kuvitella että joku tovi värkkäämiseen on mennyt.

kierratyskamat_0.jpg

Ihan kivoja olivat myös johdosta näperretyt Afrikkalaiset elukanpäät ja satuloista ja haarukoista väsätyt trofeet

Hupiosastolle kuuluvia tuotteita löytyi myös muutama, toki myytävänä oli perinteisiä messukauheuksia kuten tekstillä varustettuja tiskirättejä ja muuta tuikitärkeää sälää mutta myös ilahduttavat valomuumi ja sarvikalusto. Joo luit oikein, sarvikalusto. Tosta voisi tulla aika kiva takkahuoneen ’conversation piece’vai mitä?
Niin ja toi muumi. Nykytrendin mukainen Tuplakupla XL pihavalaisimena näyttäisi aika laimealta pimeässä taloa vartioivaan, hohtavaan muumiin verrattuna. 

valomuumi_ja_sarvikalusto.jpg

Vain 1900 eurolla olisi saanut kotiaan koristamaan melkoisen puhvelilauman!

Omasta mielestäni kivoimmat jutut messuilla olivat lasia, piknikkiä ja kouluroinaa. Riikka Hepo-Ahon Mafka-lasiesineissä yhdistyi kauniisti luonnonkivi ja suupuhallettu paksu lasi. Lamput olivat kuin pieniä kummituksia kivellä.

Habitaren May Day -kilpailuun osallistunut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Krista Meskasen, Satu Niemen ja Annimaija Tarkkasen ’Keinu’ -pikniksysteemi oli myös hauskannäköinen systeemi. Jos ei mietitä miten narujen kiinnitys ulkosalla onnistuu tukevasti, pikniköinti keinuskellen vaikuttaa ihanalta idealta.

Sisustusliikkeiden kopperoista pidin eniten industrial old schooliin (kirjaimellisesti) keskittyvän Roomage.fi:n tarjonnasta. Suomalainen verkkokauppa tarjoaa isoja teollisuusvalaisimia ja kouluhuonekaluja jotka sopivat monenlaisen huushollin koristeeksi. Rouheat vintage-kamppeet tuntuvat olevan nyt muutenkin pinnalla.

kivoimmat_messukamat.jpg

Tässä raportti, nyt piisaa naputtelu tältä illalta. Kauheen raskasta tämä bloggailu.

Eiku hei niin. Mietin messuilla että jos itse menisin myymään jotain niin mitä se olisi? No julisteita! Polka Jamin putiikilla kävi kova kuhina kun ihmiset selailivat kivoja 12 euron julkkareita, itsekin harkitsin ostamista.  Julisteella saa uutta ilmettä kämppään, niitä on halpa ja helppo tehdä. Siis painaa, suunnittelu toki on asia erikseen. 

Koti Sisustus