Hurjasti hurjastellen mä mäkeä laskin.
Ensin olin innoissani: Lauantaina serkun polttareissa mäkiautoilemaan!
Lauantaiaamuna olin kauhuissani mäen alla: Tuoltako pitäisi laskea alas?
Mäkiautoon istuessani mietin: Toimiiko nämä jarrut todella?
Ensimmäisen kerran laskettuani tuumin: Haluan parhaan ajan, haluan voittaa!
Seitsemännellä kierroksella ihmettelin: Tältäkö ulosajo tuntui? Ei siis miltään?
Ajan saatuani petyin: Hävisin isosiskolleni, joka liikenteessä ajaa melkein aina alinopeutta!
Lopulta olin innoissani: Omien rajojen testaaminen mäessä oli mahtavaa!
Ja mikä parasta, vaikka haaveilemani voitto jäikin saavuttamatta, olin silti 10 hengen porukasta ainoa, joka onnistui ajamaan ulos radalta! Olin siis kuitenkin omalla tapaani ainutlaatuinen.
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.
HAHA 😀 No ehkä toi mitä tarkoitan on vähän huonosti ilmaistu. Sanotaan vaikka, että mun kaahailuun verrattuna ajat alinopeutta, mikä ei tietysti ole ollenkaan huono juttu.
HUOM! Alinopeutta ei ole olemassa ja yleensä ajan rajoitusten mukaan.