Itsensä kehumisen taito
Olen paras kaikessa! Olen aivan huippumegaluokan sosiaalinen ja tulen toimeen vaikka kuuromykän ADHD-potilaan kanssa. Osaan mitä vaan, tai mitä en osaa, opin varmasti silmänräpäyksessä. Teen töitä vaikka kellon ympäri joka ikinen kaunis kesäviikonloppu ja pysyn silti pirteänä aamusta iltaan. Olenhan paras kaikessa, mainitsinko jo?
Niin, on taas se aika vuodesta. Pitäisi löytää itselle kesätyö tai muuten ensi syksynä alkaa makaroonidietti. Mutta: vaikka pidän kirjoittamisesta ja saan suhteellisen pienellä vaivalla aikaan tekstiä, tuntuu silti jokaisen hakemuksen tekeminen aina yhtä vaikealta. Miten sitä voisikaan kehua itseään uskottavasti? Jokainen taatusti patalaiskakin työntekijä nimittäin tietysti kirjoittaa siihen hakemukseen olevansa ahkera (ja minä kun oikeasti olen!). Onhan kiva saada kehua itseään, mutta on se myös vaikeaa. Miten voisin ilmaista toisin olevani sosiaalinen ja ahkera?
Vielä vaikeampaa kaikki kehuminen on, jos pääsee haastatteluun asti. Kasvokkain ei jää aikaa miettiä ja pyöritellä sanamuotoja. Mutta, toivon voivani kirjoittaa aiheesta jonkun haastattelutilanteen jälkeen. Kai minä nyt sentään haastatteluun pääsen, edes jonnekin vaihtoehto Ö:hön. Olenhan minä mestarillisen hyvä kirjoittaja, vakuuttava ja sopivasti persoonallinen. Vai olenko?
Se jää nähtäväksi…
Hei, kiitos paljon hienoista vinkeistä! Joudun taatusti vielä rustaamaan monta työhakemusta erilaisiin hommiin, joten aioin muistan nämä:) Toivottavasti joku muukin työnhakija bongaa nämä!
Haha apua olipa epäselvä (kännykkätekstiä, sitä yrittää oikoa asiaansa). Siis on hyvä tehdä itsestään kuitenkin ihan ihminen siinä hakemuksessakin, ihmistä ne kuitenkin etsii ja omien huonojen puolien tunnistaminen usein herättää erilaista luottamusta, kuin iso litania asioista, joissa on superhyvä (unohtamatta niitäkään). Yritin kai pointata siihen, ettei ehkä kannata kirjanpitäjäksi pyrkiessään mainostaa ettei ole kovin pikkutarkka tai myyntitöihin hakiessa sanoa olevansa impulsiivinen ja temperamenttinen, vaan just että hakee sen huonon puolensa jostain täysin epäoleellisesta ja turhasta. Sitähän voi vaikka haastattelutilanteessa luvata olla yrittämättä soittaa viulua toimistossa. 😀 saa ainakin keskustelua ja hymyäkin aikaiseksi haastattelutilanteessa, mistä taas jää toki haastattelijalle aina parempi _tunne_, kuin ihmisestä jolta puuttuu huumori ja hymy 🙂