Kassialma

Kun asuu reilun 10 kilometrin päässä koulusta, pallotreenihallista, kohtuuhintaisesta kuntosalista ja opiskelijajärjestön tiloista ja liikkuu julkisilla, koituu innokkaan kuntoilijan kohtaloksi kassialmailu.

Päivän vakiovarustus on yleensä tällainen:

reppu.jpg

Reppu, sisältönä suurin piirtein: penaali, kansio, rahat, puhelin, avaimet, vesipullo, evästä, vähintään yksi romaani (kirjallisuuden opiskelijan vakiovaruste) ja kaikki se, mikä treenikassiin ei enää mahtunut.

p4190013.jpg

Treenikamakassi, sisältönä: kengät, trikoot, paita, pyyhe, suihkukamat, meikkipussi, vaihtovaatetta, lukko.

p4190015.jpg

Palloilupäivinä mukana voi hyvinkin olla urheilukassi, johon tungen sekä treenikamat, että koulukamat. Lisäksi mukana on usein neljä lentopalloa hienosti Pirkka-kassiin pakattuna (pallot majailee nyt joukkuetoverilla, mutta voitte vaan kuvitella).

Niiden kanssa sitten pääsee reissaamaan lähijunassa (joo, vien ainakin 2 penkkiä jos tilaa sattuu olemaan) ja busseissa (”Anteeksi, anteeksi” on tuttu mantra, kun häiriköin kasseilla käytäväpaikoilla istuvia matkustajia).

Tämä siis tavallisena päivänä, jolloin usein vielä käväisen kaupan kautta kotiin (koska olen liian laiska käydäkseni kotona ja kävelläkseni sen jälkeen uudestaan sen 3oo metriä kauppaan). Näin saadaan vielä kolmas kassi kehiin.

Tässä lähiaikoina olen kyllä raahannut muutakin mukavaa mukanani, mm. kuutta lentopalloa jätesäkissä (opiskelijatoverit hieman ihmettelivät varustustani), 15 pelipaitaa ja treenikamoja, roll up -pötköä, suksia, makuupussia ja alustaa sekä tietysti kassillista kamaa ja toista kassillista täynnä ruokaa. Välillä tuntuu, että olen melkoinen näky mennessäni! Ja hiki tulee jo niitä treenikamoja raahatessakin… Kaiken lisäksi, jos joskus satun lähtemään matkaan vain yhden (1) kassin kanssa, tuntuu kaiken aikaa siltä, että jotain puuttuu!

Kassialma-ennätykseni on kuitenkin kahden vuoden takaa, jolloin muutin kolmeksi kuukaudeksi takaisin vanhempien nurkkiin töiden takia. Silloin mukana oli iso selkäreppu, matkalaukku ja viisi muuta kassia. Kaiken huipuksi minun oli pakko pakata matkalaukkuun kasa Tallinnasta tuotuja siidereitä, joten matkalaukku painoi aivan tajuttomasti. Viisaana tyttönä menin Helsingissä junaan, joka kiertää Riihimäen kautta, jottei tarvitse vaihtaa junaa. Jos siis tajuaa valita oikean vaunun. Vain kaksi ensimmäistä vaunua jatkoivat haluamaani suuntaan. Olin itse kolmannessa. Silloin hieman sapetti. Selvisin silti elossa kotiin, mutta en ole samaa kokeillut enää uudestaan.

Siispä minä ja kassit, ehkä me kuulumme yhteen. Olen kassialma, kantojuhta, mitä vaan ikinä keksinkin… Nyt  kasseja pakkaamaan ja jumpan kautta saunailtaan!

Kommentit (1)
  1. Kassialma | Uutiset Kotimaa
    9.8.2020, 14:49

    […] Kassialma – Pakollinen päiväkahvi | Lily – Kassialma-ennätykseni on kuitenkin kahden vuoden takaa, jolloin muutin kolmeksi kuukaudeksi takaisin vanhempien nurkkiin töiden takia. Silloin mukana oli iso selkäreppu, matkalaukku ja viisi muuta kassia. Kaiken huipuksi minun oli pakko pakata matkalaukkuun kasa Tallinnasta tuotuja siidereitä, joten matkalaukku painoi aivan tajuttomasti. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *