Maiseman lumoissa – palapelien matkassa uusiin kohteisiin

Ravensburgerin palapelissä matkataan menneisiin vuosikymmeniin, jokilaivojen ja höyryjunien aikaan

Nykyään matkustelen palapelien matkassa maailmalle, uusiin kaupunkeihin, uusiin seikkailuihin. Koska perheessä on sairasteltu nyt urakalla, todelliset matkat saavat jäädä. Mutta onneksi voin matkustaa palapelipöydän äärellä. Lily-blogin seuraajissa löytyy varmasti muitakin palapelien ystäviä, jotka tykkäävät maisemista. Vai mitä?

Tällä kertaa lähdin haavematkalle Brittein saarille, aikaan, jolloin höytyjunat olivat arkipäivää ja jokilaivat kuljettivat ihmisiä paikasta toiseen. Ja ah, miten ihana kesäpäivä kuvassa onkaan. Odotan jo innolla kesää, valoa ja ihoa hellivää aurinkoa.

Nautin tämän Ravensburgerin palapelin kokoamisesta, jossa mennyt aika, matkustaminen ja maisema yhdistyvät. Palat menivät hyvin omille paikoilleen ja kuva helli silmiä. Vaikka kuvassa on vihreää, vihreän eri sävyt auttoivat paikan hahmottamisessa. Lajittelin vihreän eri sävyjä eri pinoihin niin kokoaminen helpottui.

Erityisen huomion saivat jokilaivoilla matkustavat ihmiset. Miten kannen ja katon tasainen muoto antaa matkustajille mahdollisuuden nauttia maisemista ja ympäristön havainnoinnista.

Minkälaiset maisemapalapelit on sun suosikkeja?

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys

Työstä palautuminen palapelin äärellä

Kirjoitin Sydän-lehden pääkirjoituksessa työstä palautumisesta ja siitä, miten palapeliä kootessani keskityn vain yhteen asiaan. Unohdan hetkeksi puhelimen räpläämisen, pienen kaaoksen jälkeisen työpäivän ja välillä nousevan verenpaineen.

Kuten Anne Kuusisto tekstissään Stressi syntyy usein ajatuksista kirjoittaa, läsnäoloharjoitukset voivat auttaa. Minulle palapelien kokoaminen on läsnäoloharjoitusta, aikaa ihan itsekseen, ilman suorittamista ja aikataulua. Mindfulness-hetki.

Ennen tykkäsin hölkätä, välillä töistä kotiin, välillä kotikulmia kierrellen. Sitten polvi teki tenän ja hölkät oli siinä. Piti keksiä muuta päätä tyhjentävää hommaa.

Palapeleistä on tullut nykyään tapa palkita itseäni: saan hetken olla tekemättä muuta kuin etsiä sopivia paloja ja voi, miten palkitsevaa on, kun viimeinenkin pala on paikoillaan ja voin ihailla omaa luomustani.

Nykyään olen ihastunut 500 palan palapeleihin, jotka ovat mukavaa vaihtelua 1000 palan palapeleille. Isompia ei minun pöydälle mahdu.

Oletko sinä innostunut palapelihetkistä, työpaikan taukotilassa, kirjastossa tai kotona? Olisi kiva kuulla, miksi sinä teet palapelejä. Ja teetkö yksin vai muiden kanssa.

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Trendit