Myönnän jossain vaiheessa syöneeni todella paljon ulkona. Valehtelematta saatoin viikon aikana käydä viisikin kertaa ulkona syömässä, kotona tein ruokaa vain pariksi päiväksi. Samaan aikaan ihmettelin rahanmenoa. Kun tarpeeksi kauan on ulkona syönyt, alkaa kuitenkin se kotitekoinen ruoka kiinnostelemaan. Nyt olenkin kokkaillut oikein urakalla ja alkaa se ulkona syöminen tuntua jälleen spesiaalilta.
Mun ihan ehdoton yksi lemppariruoista on sushi. Jos rahaa olisi loputtomiin ja sushia saisi tässä meidän kodin läheltä, niin söisin varmasti valehtelematta sushia vähintään kerran viikossa. Myönnän siis olevani sushiaddikti.
Sushi-ravintoloissa on aika monessa tullut käytyä, mutta näin Suomessa olevista ravintoloista ehdoton suosikki on Sushibar + Wine. Tästä paikasta olen monille kavereille, tutuille ja myös aikaisemmin blogia kirjoittaessa vinkkaillut. Vahva suositus siis niille, jotka tässä paikassa eivät vielä ole käyneet. Palvelu on ollut todella hyvää, poikkeuksena Korjaamolla sijaitsevassa, jossa tarjoilija taisi olla ensimmäistä kertaa töissä kun ei vain millään meinannut saada sitä viinipulloa pöytään asti. Tilauksenkin kanssa oli muistaakseni ongelmia.
Joka kerta tuolla käydessäni selailen menua ja yritän etsiä jotain uutta testattavaa. Lopulta kuitenkin päädyn aina herkulliseksi todettuihin vaihtoehtoihin. Korneri, stravomaki sekä klassikko shake maki ovat lyömätön kolmikko. Muitakin makeja on vuosien varrella tullut testattua, mutta noihin kolmeen aina silti päädyn.
Käykö teille muillekin niin, että loppujen lopuksi päätyy aina siihen samaan tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon?
Vietettiin pitkästä aikaa Inkan kanssa kämppispäivää. Tehtiin aamupäivällä molemmat ensiksi vähän koneella toinen töitä toinen koulujuttuja. Sitten pieni ehostus ja ei muuta kuin sushia syömään. Kumpikaan meistä ei ollut pitkään aikaan syönyt, joten sushit maistuivat kyllä extra hyviltä. Siinä juteltiin ja muutenkin sai semmoista pientä irtiottoa kaikesta arjen vastuista. Sadekaan ei haitannut, kun Arnold’sin kautta käytiin hakemassa matkaevääksi donitsit. Kavereiden ratkaisevaa futispeliä katseltiin katoksen suojissa ja talvitakit päällä. Tosin jalat oli unohtunut laittaa talvikuntoon, joten kohmeisilla jaloilla sai sitten suorittaa kotimatkan. Kämppispäivä pistettiin vielä pakettiin hömppä reality-ohjelmia katsoen.
Näitä olin kyllä kaivannut ja vahvasti kehotan pitämään tällaisia kaveripäiviä. Miksi käydä treffeillä vain niiden ”deittailtavien” tyyppien kanssa, kun vastaavaa voi myös kavereiden kanssa tehdä?
