Virkattu pussukka

image.jpg

Olen aivan unohtanut esitellä teille ihastuttavan meikkipussukkani, jonka sain valmiiksi jo aika päiviä sitten. Tämä on ensimmäinen virkkaustekeleeni sitten koulussa väkisin väkerrettyjen pitsipyyhkeiden. Ainakin tämän perusvirkkauksen suhteen kävi samalla tavalla kuin aikoinaan neulomisen opettelun kanssa. Nyt on niin paljon helpompaa kuin kouluaikoina! 

Siitä on jo tovi, kun opettelin virkkaamaan uudelleen mutta alku on ollut kaikkea muuta kuin ruusuinen. Johtuen ihan siitä, että olen hirveän kärsimätön opettelemaan uutta. En ikinä jaksaisi aloittaa alkeista, vaan haluaisin osata kaikki hienot kuosit ja kuviot nyt heti. Sen takia lähdin tämänkin pussukan kanssa hurjastelemaan heti kahdella langalla.

Vaakaraidan virkkaaminen oli onneksi ensikertalaisellekin varsin helppoa. Langan vaihtoon löytyy kätevä ohjevideo DROPS Designilta. Sivuilla on muutenkin hyviä ohjeita virkkauksen aloittelijoille.

image.jpg

Tein pussukan Linie 163 Bingo -puuvillalangasta. Väreinä musta ja luonnonvalkoinen. Virkkasin kolmosen koukulla kiinteitä silmukoita suljettuna virkkauksena. Tein aina kolme kerrosta yhdellä värillä ja sitten vaihdoin lankaa.

Lopuksi parsin alareunan kiinni ja käänsin kulmat sisään, niin sain pussille tukevan pohjan. Loppusilauksen mustavalkoinen pussukka sai pirtsakan vihreästä vetoketjusta.

Lankaa jäi vielä rutkasti yli ja tarkoitukseni olikin virkata heti perään isompi meikkipussi tälle kaveriksi, eri kuviolla vain. Virkkausinto lopahti kuitenkin lyhyeen. Yritin opetella Virkkurin hienoa kolmiokuosia ja opinkin kuljettamaan toista lankaa silmukoiden sisällä mutta lopputuloksesta tuli aina vaan karmivan näköinen. Ehkä tyydyn suosiolla seuraavaksi johonkin helpompaan kuosiin ja palaan kolmioon sitten, kun virkkaus alkaa olla oikeasti hanskassa.

Mutta nyt yritän malttaa mieleni uusien töiden suhteen ja keskittyä siihen villatakkiin. Näin viime metreillä ei saa enää luovuttaa!

image.jpg

 

Kauneus DIY

Viittä vaille valmis villatakki

image.jpg

Muistattekos vielä tämännäköisen villatakin tekeleen? Hylkäsin sen viime keväänä lankakorin pohjalle, kun kevätauringon ensimmäiset pilkahdukset saapuivat. On se hassua, miten luotaan työntäviltä paksut villalangat voivat keväisin tuntua ja taas, miten niitä suorastaan himoitsee syksyn saavuttua. Viime viikonlopusta saakka puikot ovat kilkattaneet täällä melkein yhtä mittaa.

image.jpg

Sain vihdoin ommeltua etu- ja takakappaleet yhteen ja langanpätkät alkavat pikkuhiljaa muistuttaa ihan oikeaa villatakkia. Hihat ovat valmiit tuotapikaa ja sitten tarvitaan enää napinläpilista. En vieläkään usko, että kohta voin pukea päälle vaatteen, jonka olen ihan itse alusta asti neulonut!

image.jpg

Kauneus DIY