Onko teillä tapana kirjoittaa päiväkirjaa? Joskus nuorempana minulle oli kovinkin tärkeää rustata jokapäiväiset ilot ja surut yltiöromanttisten kansien väliin. Vanhat päiväkirjat ovat tietenkin äärimmäisen nolostuttavaa luettavaa, mutta myös hirveän opettavaista.

Harmi vain, varsinaisen päiväkirjan pitäminen on jäänyt kauan sitten, mutta jostain syystä raapustan edelleen kaiken talteen ollessani reissussa. Ei mitään kovin pohdiskelevaa tekstiä, vaan ihan simppelisti, mitä on tehty, nähty ja koettu. Vanhoja reissupäiväkirjoja on hauska uppoutua lukemaan ja tajuta, miten monta hauskaa juttua olisikaan unohtunut ilman niitä.

Tämän ihanan Sukien matkapäiväkirjan sain ystäviltäni pari vuotta sitten lahjaksi. Vihko on valmistettu kierrätyspaperista ja sen sisältä löytyy mainioita pikkutaskuja, johon voi kerätä kaikki tärkeät lippulappuset talteen.

Nyt kokoan kaikki matkani näihin yksiin kansiin. Ihan kätevää, sillä ennen tätä kaappiini olikin ehtinyt kertyä jo aika vino pino pieniä muistivihkoja elämäni matkoilta. Tosin tämän matkapäiväkirjan kallisarvoisuus vain kasvaa joka matkalla. Nyt jo kansien välissä on niin hienoja muistoja ja vihko on vasta puolivälissä. Katsotaan, kuinka monelle matkalle raaskin sen vielä ottaa mukaan.

Voi, mikä reissu! Niin monen monta kokemusta rikkaampana palaan nyt Suomeen. Kun kolmen viikon ajan ihmettelee, hämmästelee, ymmärtää väärin, kulkee mitä kummallisimmilla kulkupeleillä, nukkuu mitä erikoisemmissa paikoissa ja kyykkii mitä merkillisimmissä vessoissa, on aika hienoa palata kotiin.

Siitä tietää, että loma on ollut onnistunut, kun viimeisinä reissupäivinä alkaa jo kaivata normaalia elämää ja sitä tavallista arkea. Ne asiat, jotka ärsyttivät ja kyllästyttivät ennen matkaa, tuntuvat nyt niin mukavan kotoisilta. Joskus vain on pakko matkustaa maailmanääriin tajutakseen, kuinka hyvin asiat ovatkaan omassa elämässä.

Enkä olisi voinut parempaa kotiinpalua odottaa. Täällä on tullut talvi! On pakkasta, lunta ja aurinko paistaa. Kaiken kukkuraksi oli niin kiva huomata, että blogi on täällä elänyt omaa elämäänsä koko matkani ajan. Kiitos, kun olette käyneet lukemassa ja kommentoimassa. Sormet jo syyhyävät halusta päästä näpertelemään uusia juttuja. On niin paljon ideoita, etten tiedä, mistä aloittaa!

Inspiroivaa viikonloppua kaikille!