Töitä mä metsästän

 

img_20170920_192557.png

Yksi asia reissusta on ollut koko ajan tiedossa: jossain vaiheessa pitää alkaa metsästää töitä. Vaikka rahapuolen kannalta lomailua voisi jatkaa pidempääkin, jo nyt tuntuu siltä, että tämä rytmejä ja tekemistä kaipaava ihminen kaipaa myös töiden tekemistä. On mukavaa, kun päivät vaan soljuu ohitse ja nautin vapaudesta valita, mitä teen milloinkin, mutta tiedän, että nauttisin tekemättömyydestä vielä enemmän, jos tietäisin, että edessä on muutakin. 

Viime viikolla kokeilin hieman kepillä jäätä ja kävin yhdessä työhaastattelussa kuntosalilla, vaikka olin vannonut, että niistä hommista pidän taukoa, mutta niin vaan fiilikset muuttui ja päätin käydä kokeilemassa onneani. Tuntuu, että mitään turhia lupauksia ei tosiaan olisi kannattanut mennä tekemään, koska ajatukset ja fiilikset tosiaan heittelee ja monet päätökset tulee tehtyä ihan vain sen hetken mukaan.

Tällä viikolla lätkäistiin reissukaverin kanssa avoin työhakuilmoitus Gumtree-nettisivulle. Tarkoitus oli hakea vain farmitöitä, mutta ollaan saatu kuitenkin vastauksia myös muilta aloilta. Yksi mm. kyseli löytyisikö kiinnostusta aikuisviihdealalle ja toinen lupasi maksaa treffi-illasta. 

Vinkkejä työnhakuun satelee vähän joka suunnasta. Tärkeintä olisi kuulemma hymyillä, olla iloinen ja hymyillä lisää. Tämän päiväisessä työhaastattelussa olisinkin ollut ihan valmis hymyilemään pepsodent-hymyä, mutta lopulta koko haastattelu jäi käymättä. Viestin laittamisen jälkeen työnantaja kertoi ensin olevansa kaksi minuuttia myöhässä ja sen jälkeen kolmen minuutin päässä paikasta ja akun loppuvan pian. Lopulta tunnin odottelun jälkeen tyyppiä ei vieläkään näkynyt ja luovutettiin vihdoin. Tuossa tunnin aikana ehdittiin saada useampi säälivä hymy viereisen kahvilan työntekijältä, pohtia kuinka normaalia aussilaisille työnantajille on olla myöhässä ja saada paikalliselta tutulta  vastaus, että ei se ole normaalia, vaikka aussit voikin kuulemma olla laiskoja.

IMG_20170921_091800.png

 

Tämmöistä tällä kertaa, 

Sara 

ps. Tuolla jokaisen postauksen yläpuolella on sydän, jota painamalla voi ihan anonyymisti tykätä julkaisusta ja samalla ilahduttaa kirjoittajaa, joten muistakaahan tykätä 

Työ ja raha Matkat Työ

Ensimmäinen viikko on kuulemma pahin

IMG_20170908_115230.jpg

”Ensimmäinen viikko on pahin”, useampi kokeneempi reissaaja on vakuutellut minulle. Tuota lausetta olen toistellut mantrana lentokoneessa, kun olin varma, että seuraavalla välilaskulla vaihtaisin koneeseen, joka palaa takaisin Suomeen, sillon kun hostellihuoneen kaapin lukko hajosi ja tarvitsimme työntekijän suojalaseineen leikkaamaan lukon auki ja kaikkina niinä muina kertoina, kun muuten vaan itketti ja koko matka tuntui kamalalta idealta. Tai ei vain kamalalta idealta vaan siltä, että mitään ideaa tai järkeä lähtemisessä ei koskaan ollutkaan. 

Ensimmäiset päivät kuitenkin meni ja kaikki alkaa olla hyvin. Unirytmi on tasaantunut ja alan muistaa, mihin suuntaan pitää katsoa, kun ylittää kadun. 

Jo yksi viikko on antanut paljon. Valtavasti uusia ihmisiä, asioita ja sanoja. Olen oppinut, miten kerron pojalle ruotsiksi hänen olevan tunnevammainen, miten musta kahvi (long black) kahvilassa tilataan ja missä kannataa käydä ruokaostoksilla. Periaatteessa kaikki tarpeelliset asiat siis sujuu jo. 

Ensimmäinen viikko on ollut osittain ihan puhdasta turisteilua. On ollut paljon nähtävyyksiä ja google mapsin kanssa kulkemista, mutta samaan aikaan on joutunut kuitenkin käymään suihkussa, jonka kaivossa on tukko toisen ihmisen hiuksia, joten reissu kuitenkin on tuntunut erilaiselta kuin pelkkä lomamatka, vaikka se sitä aika paljon onkin ollut tähän saakka. Tavallisten turisti- ja hostellikokemusten lisäksi on kuitenkin haalittu kokemuksia myös paikallisten kanssa ja hyödynnetty kaikki paikallisten vinkit, minne kannattaa mennä ja mitä tehdä. 

 

IMG_20170912_143837.jpg

Huomenna alkaa toinen viikko täällä Australiassa, jonka  useamman tietolähteen mukaan pitäisi olla vielä entistä parempi ja varmasti helpompi. Ilman suurempia suunnitelmia siis odotan innolla, mitä ensi viikko tuo. 

 

 

Suhteet Oma elämä Matkat Ajattelin tänään