Alle kuukausi jäljellä
Herranjestas oikeesti, puhelimen laskuri näyttää tj 28! Tänään poksahti myös 36+0, joten annoin itselleni luvan alkaa juoda vadelmanlehtiteetä.
Tommosta. Sen takatekstissäkin lukee että ei suositella raskaana oleville, mutta sillä siis meinataan sitä että kyseinen tee saattaa koventaa supistuksia ja vahvistaa kohtua, joten liian aikaisessa vaiheessa ei kannata juoda sitä. Nyt rupee meillä oleen niin viimiset hetket että uskallan jo juodakin, pieni toiveenpoikanen on että se voisi vähän ruveta käynnistelemään synnytystä pikkuhiljaa. Joillain se ei tee mitään, joillain se toimii hyvinkin, eli tuskin ainakaan mitään häviän sillä että juon sitä viimeiset viikot, ainakin se on hyvänmakuista.
Tässä parin viikon aikana on kerenny paljonkin tapahtua, en oo vaan saanu aikaseks päästä kirjotteleen niistä. Ensinnäki oon nyt vihdoin virallisella äitiyslomalla! Kokonaan lomalla nyt en oo vielä pariin viikkoon, sillä mulla on vielä kaksi pyhävuoroa jäljellä töissä. Mutta sentäs enää kerran viikossa, 6 muuta päivää on jo lomailua. Tekee kyllä hyvää saada vaan olla, eiköhän siihenki tylsisty sitten jossain vaiheessa mutta koitan ainakin nyt alkuun nauttia joutenolosta. Fyysisesti olo rupee olemaan jo aika kenkku, ei nyt sentään koko aika, mutta lähes päivittäin on vähän inhottavaa olla. Suurin osa johtuu tosta selästä tietysti ja Papu monottaa minuu kylkiin niin lujaa että oon aika varma et se pyrkii tekemään itelleen ulostuloväylää sivukautta. Yhtenä päivänä oksensin taas aamulla rautalisät ylös, mutta se paha olo onneksi jäi siihen ja muuten tosi usein vessattaa sekä varsinkin janottaa! Nythän ollaan kyllä jo niillä viikoilla et vauva kasvaa ainaki 200gr viikossa et mikään ihme jos janottaa/nälättää koko ajan kun toinen tarttee energiaa kasvaa.
Viime viikolla olin ma-to Kotkassa, siellä juoksin pää kolmantena jalkana kavereilla ja sukulaisilla kylässä jotta kerkesi mahdollisimman montaa näkemään vielä ”ennen kuin räjähdän”. Kuulostaapas toi kivalta. Papu sai taas paljon lahjoja niiltä jotka ei päässeet babyshowereihin, kiitos kaikille <3 Olin kauheen reipas ja jaksoin käyä iskän kanssa kahtena päivänä melkein tunnin lenkillä, kyllä sen illalla sitte tunsiki tuolla alaselässä ja takamuksessa. Pidettiin myös pienimuotoinen marrasmamma-miitti Kymenlaakson seudun mammojen kesken ja mentiin Pasaatiin Rossoon lounaalle, söin tomaattikeittoa ja oli kyllä ihan hyvää, pikkusen tujumpaa ehkä kuin olin kuvitellut. Oikein onnistunut reissu oli kyllä, torstaina illemmalla ajelin takaisin, Ossi ajoi minut motarilla kiinni töistä ja vessataukopysähyksellä törmättiin myös Ossin äitiin ja sen puolen perheeseen, kun ne tulivat risteilyreissulta.
Kerkesin myös käydä työväenopiston järjestämällä selkäkurssilla, mikä on tarkoitettu nimenomaan raskaana oleville. Mua pidemmällä oli vain yksi tyttö, muut tuntui olevan aika aikasessa vaiheessa/korkeintaan puolivälissä. Olisin itekin mennyt jo aiemmin mutta niitä ruvettiin vasta nyt järjestämään. Se oli vain kahden kerran ”pikakurssi”, molemmat kerrat oli 1,5 tuntia ja siellä tehtiin paljon sellasia rauhallisia harjoituksia eri asennoissa. Oli se kyllä ihan hyödyllinen, saatiin myös kotiin pari paperipinkkaa jossa on ohjeita jumppaa varten, seuraava etappi olisi sitten itseään niskasta kiinni ottaminen ja harjotteiden tekeminen… Huomenna mulla alkaa myös kerran viikossa pidettävä Bailamama 9 months- jumppakurssi, joka on myös raskaana oleville/hetki sitten synnyttäneille tarkoitettu liikuntasetti. Se kestää joulukuun alkuun, eli väkisinkin taidan joutua olemaan jonkun kerran poissa koska synnytänhän siinä välissä.
Neuvolassa kävin 2 viikkoa sitten, siellä oli kaikki ihan kunnossa, kohdunpohja- eli sf-mitta oli 29cm, siinä keskikäyrän tuntumassa, paino oli noussut jo 63,6kg eli 100g vajaa 10kg ekaan neuvolakäyntiin, verenpaine oli yllättävän korkea mun mitoille 130/79 ja hemoglobiini oli noussut jo 116, eli tuplarautalisät on tehonnu. Papusen sykkeet vaihteli 140-160 välillä <3 Tällä viikolla meen labraan otattaan streptokokkibakteerinäytteen ja ens viikolla on taas lääkärineuvola, se suoraan sanottuna kauhistuttaa minuu, sillä siellä varmasti kokeillaan että onko mun lantio tarpeeks iso että mahun synnyttään alakautta, yhyhyy.
