Babyshower

Huh huh! Eilen oli viimeinkin mun kauan oottamat (ja stressaamat) babyshower-juhlat! Päädyin järjestämään sellaset ite itelleni, koska mun kaverit asuu pitkälti monen sadan kilometrin päässä täältä kuka mihinkin suuntaan ja toisekseen nää kaverit tuppaa oleen niin paljon eri porukoista, että kovinkaan moni ei toisiaan edes tunne ja päättelin että näin saan pidettyä varmasti isoiten/parhaiten juhlat minne mahdollisimman moni pääsisi. Rupesinkin järjestämään näitä jo kesällä, tein facebookiin tapahtumakutsun jonka laitoin kaikille jotka haluaisin mukaan kekkereihin, niin kukaan kauempana asuva ei ainakaan voisi valittaa että ”oisin halunnu tulla mutku ilmotit niin myöhään”. Seuraavaksi alkoikin sitten hirveä stressi tarjottavien suhteen, oli otettava huomioon monen vieraan ruokavammat ja teemaan sopivat värit ja ylipäätään vieraiden määrään suhteutettu tarjoilun mahdollisuus. Tarjottavien laatu ja määrä vaihteli moneen otteeseen, mutta lopulta päädyin tarjoamaan vain makeita herkkuja ja sipsejä/ruissipsejä, salaattibuffa ja lihapullatkin oli vaihtoehtona mutta lopulta koristeiden ja tarjottavien hinta rupesi nousemaan yksinostettuna jo niihin lukuihin että päätin skipata ne kokonaan. Tarjottavina oli makeina herkkuina siis valkosuklaajuustokakkua, lauantaileivosta (kuten meillä sanotaan, muulle maailmalle: mokkapalan tyylisiä leivoksia), erilaisia karkkeja ja pipareita/keksejä, vegaanipullia, vihreitä limsoja ym. Lauantaileivos teki älyttömän hyvin kauppaansa, melkein koko pellillinen meni nopeasti ja muitakin syötiin hyvin, kuitenkin niitä jäi meille vielä mussutettavaksi illalle ja seuraavalle päivälle, eli niiden riittäminen oli turha stressinaihe. 

IMG_2395.JPG

IMG_2396.JPG

Väkertelin pari päivää vieraslahjoja, laitoin pussukoihin tuttipullot mitkä olin täyttänyt karkilla, pienet muovitutit ja purkillisen EkoPharma Professionalin vadelma-päivävoidetta.

Vaatteiksi olin valinnut mustat leggingsit ja mustan yksihihaisen paidan, piti olla tarpeeksi makkarankuori että maha varmasti korostui kunnolla. Koristeita olin ostanut aliexpressistä, Tigerista ja Juhlamaailmasta.

IMG_2410.JPG

IMG_1192.JPG

IMG_1206.JPG

IMG_1195.JPG

IMG_1216.JPG

Tajuskohan kaikki nyt varmasti kumpi sieltä on tulossa?

IMG_1196.JPG

IMG_1262.JPG

IMG_1260.JPG

Olin ite kehitelly pari ohjelmanumeroa, jotka nyt ei varsinaisia ”häppeninkejä” olleet, vaan arvuuttelua Papun syntymäpäivästä, kellonajasta, pituudesta ja painosta sekä että kumman piirteitä (mun vai Ossin) se saa mihinkin aiheeseen. Satu teki kalenterin, joka kiinnitettiin vessan oveen ja kaikki sai heitellä arvailujaan siihen. Aika kilttejä mulle oltiin koon suhteen pääsääntöisesti!

IMG_1293.JPG

IMG_1266.JPG

Sitten päästiin arvioimaan mun vyötärönympärysmittaa. Kaikki sai leikata narusta sellaisen pätkän, mitä ne aatteli että mun ympärys voisi olla. Kaikilla meni vähän yli arvaukset, mutta Satulla oli hämmästyttävää kyllä, ihan prikulleen oikein! Ja lukuhan oli tasan 100cm, eli metri meni eilen rikki. Apua. Satu, Iina ja Elisa oli juonineet mun selän takana omaa ohjelmanumeroaan, eli jouduin maistelemaan erilaisia vauvanruokia, pilttejä sun muita. Miähän en tunnetusti suostu maistamaan yhtään mitään ruokaa, ellen tiiä tasan tarkkaa mitä siinä on (jos silloinkaan) niin olin ihan kauhuissani tästä, mutta suoriuduin tehtävästä kunnialla. Lopussa jouduin vielä maistamaan kahta äidinmaidonkorvike-juttua, tai oikeastaan toinen oli sitä ja toinen jotain vieroitusmaitoainetta ja veikkaamaan että kumpi oli kumpaa, no se tietenkin meni juuri väärin se arvaus… Pilteistä arvasin edes jotain oikein.

IMG_1255.JPG

IMG_1259.JPG

IMG_1276.JPG Ei oikeen maistunu ruokapiltit…

Minuu patistettiin myös avaamaan lahjat ja esittelemään niitä kaikille. Niitä oliki ihan hirmunen määrä! Flunssan takia honotin jo ihan kohtalaisesti, joten pistin Satun lukemaan kaikki kortit ääneen. Lopussa on kuva kaikesta mitä sain tai anteeksi, Papu sai. Kuvasta puuttuu vaan Iinalta saatu vauvalevy, jonka unohin pöydälle kuvanottohetkellä. 

IMG_1291.JPG

IMG_1317.JPG

IMG_1334.JPG

IMG_1337.JPG

IMG_1345.JPG

IMG_1383.JPG

IMG_1401.JPG

IMG_1407.JPG

Parasta oli tietysti nähdä rakkaita ystäviä ja tärkeitä ihmisiä, osaa ihan liian pitkästä aikaa <3

IMG_1268.JPG

IMG_1450.JPG

IMG_1472.JPG

Loppuillasta, kun juhlat oli ohi, pistettiin tietysti myös Ossi tulilinjalle maistamaan pilttejä! Se suoriutui vielä huonommin ku miä, ähäkutti. Mutta se antoi paremmat arvosanat niille kun miä.

IMG_1479.JPG

IMG_1482.JPG

Ihan tajuton toi lahjamäärä! On vaatetta, vaippoja, kosteuspyyhkeitä, tutteja, tuttipulloa, hammasharjaa, vanulappuja, topseja, talkkeja, sinkkivoidetta, aterimia, pyyhettä, lenkkareita, kipsitaulua, leluja, kylpylämpömittaria, vilttejä, yölamppua, koristenalleja, lahjakortteja (babystyleen ja mulle tankotanssitunneille!!), liivinsuojuksia ja musiikkilevyä sekä suklaata. Eiköhän me näillä pärjätä hetken aikaa?

Juhlat oli mun mielestä ihan tosi onnistuneet, mulla oli ainakin ihan tosi kivaa. Toivon että myös vierailla oli, vaikka tekemistä ei kaikille kovin paljoa ollutkaan, mutta kaikilla tuntui kuitenkin olevan juttukavereita vaikkei aluksi olisi ketään tuntenutkaan. Loppuillasta olin jo ihan kuittipoikki ja koko tän päivänkin oon lähinnä koomaillut Ossin kanssa ja syönyt tarjoilujämiä. Vieraita oli yhteensä 21 ja sen kyllä huomas, silti kaikki mahduttiin ihan kivasti vaikka vähän ahtaasti meille. Kiitos vielä kerran kaikille! <3

 

 

 

Suhteet Sisustus Ystävät ja perhe Raskaus ja synnytys

Superkoulutus ja tuttikeittoa

Rv 31+2 tänään ja selkä rupee sanomaan itseään irti. Flunssan poikanenki meinaa kovasti puskea päälle, mutta yritän tapella vastaan. Miähän en nyt saa mitään finrexiniä, yrttiuutteita tai juuri mitään lääkkeitäkään ottaa, niin senkään takia ei hirveesti huvita ruveta kärsimään räkätaudista kun sitä ei oikein voi millään hoitaakaan. Ossi on ihan kipeenä jo, eli en ihmettelis vaikka se vielä muhunkin iskisi. Onneksi tällä viikolla mulla on ollut vain eilen ja huomenna töitä, niin ei tarvitse niistä huolehtia sen enempää. En kyllä juuri oo kerenny lepäilläkään, sillä lauantaina on vihdoin mun kauan odotetut babyshower-kutsut (niistä tulossa tietenkin postaus) ja niitä varten on pitänyt jo ruveta siivoilemaan ja järkkäilemään juttuja. Huomenna menen käymään töiden jälkeen kaupassa ostamassa viimeiset ostokset ja koitan jaksaa vielä siivoilla ja perjantai on pyhitetty leipomiselle, loppusiivouksille ja illalla Satun ja Merin kanssa olemiselle 🙂

image.jpg

Rv 30+6 viime sunnuntailta

Oon tällä viikolla myös jo pessyt ja keitellen steriloinut tutit, tuttipullot ja rintapumpun. Mulla ei tosiaan oo mitkään suuret odotukset ton rintapumpun suhteen, mutta kun sain sen tosiaan sillä kolmella eurolla niin ei paljoa rassaa jos se ei toimikaan ja joudun viskaan menemään, sitten vaan panostan oikeesti parempaan pumppuun mutta mennään sillä nyt ensi alkuun. Oon myös kirjoitellut jo listaa mitä pakata sairaalakassiin ja muutamat jutut sinne saanutkin jo laitettua. Joo, ehkä oon vähän ajoissa, mutta parempi mun mielestä liian ajoissa kuin että sitä ei kerkeäisi pakata ollenkaan ja tuleekin kiire. Tottakai sitten patistaisin Ossin kotiin hakemaan tavarat ja kun listakin on valmiina niin osaisi (ehkä) pakata tarpeelliset tavarat, mutta kuitenkin. Tänään on kuitenkin tasan 2 kk laskettuun aikaan, eli ei sinne enää oo kovinkaan pitkä aika!

image.jpg

Maanantaina meillä oli myös se synnytysvalmennus. Olin hirveen iloinen kun Ossi pääsi kuin pääsikin tulemaan mukaan! Siellä oli 12 möhömahaa miehineen, ainoastaan yhden mies oli töissä. Käytiin ensin pikainen tutustumiskierros missä kaikki kertoivat keitä ovat, missä asuvat, milloin laskettu aika jne. Me oltiin aika viimeisten joukossa, yhdellä ehkä oli vain meitä myöhemmin laskettu aika ja siksi vähän naurattikin kun pois lähtiessä Ossi totesi että mulla oli varmaan isoin maha kaikista vaikka siellä oli melkein kaikki muut saamassa nyytin ennen meitä.
Sitten ruvettiin käymään läpi synnytyksen vaiheita, ihan sairaalaan lähdön ajasta kotiin pääsyyn ja sen jälkeisiin toimiin. Tekstit oli dia-esityksenä taululla, tosi paljon siellä oli suoraan TAYS:in sivuilta kopioitua tekstiä, mutta kouluttaja kuitenkin avasi niitä tarkemmin. Katseltiin jotain valokuvia eri synnytysasennoista ja ”miten roikkua miehen kaulassa synnytyspolttojen aikana” jne. Videoita ei katsottu, eikä kokeiltu mitään konkreettisesti, mutta ihan hyvä mieli jäi kuitenkin. Tuli lisätietoa vaikka paljon olikin jo tuttua asiaa, eihän siinä kohtaa tietenkään mitään keksinyt kun lopussa kysyttiin onko meillä kysymyksiä, mutta jälkikäteen tajusin että me ei puhuttu/kuultu synnytyksen käynnistämismenetelmistä mitään. Niistä olisi ollut mielenkiintoista kuulla. Vähän jäi väkisinkin pelottamaan lisää se synnytys, nyt kun kuuli mitä kaikkea siinä voi tapahtua, mutta samalla tietysti rauhoittaa että kyllä ne siellä sairaalassa tietää mitä tehdä ja että siitä toipuu kyllä suhteellisen pian. Ensi maanantaina on sitten imetysvalmennus, sinne ei Ossin tartte enää tulla mukaan, turha ajella Helsingistä asti, voin sitten selostaa oman version siitä jos se haluaa.

Tänään oli sitten viikon tähän mennessä jännin päivä. Mentiin mun kosmetologi-kaverin Sonjan kanssa Naviterin ”Menesty kanssamme”-koulutukseen, missä käsiteltiin markkinointia, myynnin edistämistä, EkoPharma Professionalin ja BTB13 tulevia uusia tuotteita ja raaka-ainetietoutta. Oli kyllä aivan mieletön koulutus! Perille päästyämme, ja siis todettakoon että kaksi Helsingissä ajamista pelkäävää naista kun ollaan, niin päästiin älyttömän sujuvasti perille, saatiin ensin aamupalatarjoilua: teetä/kahvia ja täytettyjä croissantteja, ennen ensimmäistä luentoaihetta. Kaikki luentoaiheet oli saatu tosi mielenkiintoisiksi ja luennoitsijat ovat kyseisen perheyrityksen perustajajäseniä, eli yhtä perhettä. Naviterin on perustanut Anni Linnavirta ja yrityksessä toimivat myös hänen miehensä Valto ja heidän poikansa Arttu ja Santtu. Tämän lisäksi he ovat saaneet noin 10 muuta työntekijää vuosien aikana palkkalistoilleen. Viime aikojen huonosti nukutut yöt olivat ärsyttävä, verottava tekijä mun keskittymisen suhteen, vaikka myönnän että en edes muista milloin olisin jaksanut kuunnella näin kiinnostuneena mitään luentoa. Koulutukseen sisältyi myös hyvä lounas ja päiväkahvit, jonka kylkenä oli 4 erilaista kakkua, aivan törkeän hyvät tarjoilut siis. Kaiken kruunasi vielä lopussa ollut yllätys, jossa pääsimme käymään Naviterin tuotantotiloissa! Ja kruunauksen kruunauksena, saimme valmistaa itse omat kasvovoiteemme! Pohjaksi oli tehty aloe vera -pohjaista voidetta, johon saimme mielemme mukaan lisäillä tehoaineita tietyistä vaihtoehdoista. Voidetta oli noin 35ml ja lisäsin omaani pari tippaa e-vitamiinia, pari tippaa vitacomplex(tm), tipan tupasvillauutetta ja pienen keon btb13-seerumia. 

image.jpg

Anni ja Valto Linnavirta

Olen ihan äärettömän kiitollinen tästä päivästä ja kokemuksesta, oli upeaa nähdä että Naviterin tuotteet tosiaan ovat niin kotimaisia kun vain olla ja saattaa (kotimaisuusaste noin 96%) ja kuinka asiat toimivat siellä. Rupesi vain pännimään, että mun ei ole mahdollisuutta tehdä kosmetologin hommia kunnolla vielä hetkeen, mutta kun sen aika tulee, en taatusti vaihda mihinkään synteettiseen humpuukisarjaan, vaan keskityn täysin heidän luonnonmukaisiin ja suomalaisiin tuotteisiinsa!

image.jpg

Oikealla purkissa omatekemä voide ja vieressä karpalon siemenöljy, joka on vastatullut uutuustuote.

 

Kauneus Iho Meikki Raskaus ja synnytys