Papun ristiäiset
Tässä nyt vihdoin valtavalla kuvapläjäyksellä kerrottuna Papun ristiäiset.
Ristiäispäivä oli siis sunnuntai 10.1.2016. Juhlapaikka oli varattuna meille klo 13 eteenpäin ja itse toimituksen oli tarkoitus alkaa klo 14. Miä heräsin jo ennen kaheksaa syöttään pikku ukkelia ja paisteleen karjalanpiirakoita.


Pientä apukokkia ei hirveesti paistelut kiinnostanu…
Aamupäivällä meillä oli kauhea sählinki ku puol sukua tuli meille vaihtaan vaatteita ja muut kerkeskin lähtä paikalle järjesteleen kauan ennen meitä. Mulla meni ikuisuus laittautumisessa kun piti häslätä muutakin samaan aikaan ja Ossi oli viime hetken kravattiostoksilla ja päästiinki matkaan vasta 13:20… Onneksi siellä uutukaiset mummot hääräsi kovaa kyytiä paikat valmiiksi. Iteki yritin autella minkä kerkesin ja juoksin pää kolmantena jalkana eestaas. Tästä vähän seurasikin sitten se etten aina tiennyt missä mun vauva menee, oli ihan turvassa jollakin sukulaisella kyllä koko aika, ja sen syöttäminen ym. jäi ihan viime tinkaan…


Papun kastemekko saatiin Ossin äitiltä, siinä samassa on kastettu Ossi itse ja sen sisarukset ja jokunen muu sukulainen. Kastemalja oli meidän vanha, siinä on ainakin minut ja Teemu sekä meidän äiti kastettu (eli se on vanha ku taivas ehe ehe). Äiti oli hankkinu nätit kukka-asetelmat paikalle ja kastemaljan ympärilläkin oli kukkakranssi.

Papun syömisen jäätyä viime tinkaan ja päikkäreiden puututtua sekä kuuman mekon ollessa päällä kiukkukohtaus oli taattu, eikä se juuri ollutkaan hiljaa toimituksen aikana. Teemu yritti kipeänä parhaansa mukaan hiljennellä sitä liikkumalla, mutta kun toinen on niin väsy ni eihän siihen mikään auta, kun ei se suostu nukahtamaankaan.




Lopulta Ossi piteli sitä sylissään suurimman osan ajasta, koitettiin vähän syöttääkkin välissä mutta pah. Pappi oli kyllä todella mukava ja piti välillä taukoja kun huudosta ei meinannut tulla loppua. Saatiin kuitenkin toimitus vietyä lähes kunnialla loppuun asti. Pappi kertoi Papun nimen ja luettiin yhdessä rukous, jossa lukijoina oli papin lisäksi miä, Piia-kummi ja Tuija-mummu. Saku-kummi luki raamatun pätkän. Virsiksi valitsin Ystävä sä lapsien ja sen-jonka-nimeä-en-muista nro 218. Saatiin kastetodistus ja pienet villatöppöset lahjaksi seurakunnalta.

Tarjoilua oli montaa eri sorttia, mun kummitäti oli tehnyt ison kasan jauhelihakeittoa, Ossin isän vaimo kaksi voileipäkakkua, niiden kanssa leipää, karjalanpiirakoita ja munavoita. Makeina oli Ossin äidin hankkimat täytekakut, mun tekemä valkosuklaajuustokakku, sinisiä pumppernikkeleitä, suklaata ja vihreitä kuulia (joojoo, jämiä joululta), kahvia, teetä, limskaa jne juomaksi.

Maailman söpöin myttypylly kakunkoriste <3

Papu aterioi tissimaidolla ja korvikkeella.

Isin sylissä <3

Neljä sukupolvea :)

”Jos miä nyt tästä kiipeen ja lähen karkuun baanalle, ni ehkä pääsen näistä hössöttäjistä eroon!”

Toiset neljä sukupolvea :)

Ylpeät kummit <3

Kummit, vanhemmat ja yks naukumaija

Pikkuveikka <3

Meidän perhe (miinus Ossi) <3

”Haaaaaaa! Pahin on ohi!”


Ylpeät isovanhemmat ja puolisot <3

Lahjapöytä


Naukumaija <3

Niin tosiaan, se nimi.
Meidän pojasta, pienestä Papusta, tuli…
ALEKSI MATIAS
<3