Yksi asia, jonka toivoisin muistavani paremmin arkipäivässä, on sen arvostaminen, mitä on jo nyt. Tuo sen sijaan, että vain melkein aina keskittyisi siihen, mitä haluaisi olevan. Jostakin syystä nykyhetken arvostaminen tuntuu kuitenkin olevan erittäin vaikeaa. Voi toki olla, että tuo liittyy jotenkin ihan vaan ihmisenä olemiseen eikä itseeni – yks syy siihen, miksi ihminen on kehittynyt niin paljon pidemmälle kuin muut eläinlajit lienee se, että meille tuntuu olevan jatkuva taipumus haluta enemmän. Senhän takia varmaan ihminen on levittynytkin niin laajalla: aina on etsitty uusia ravintorikkaita metsiä ja meriä.

Syy miksi tämä asia tuli nyt mieleen on se, että tuossa muutama päivä sitten onnistuin satuttamaan molempia korviani niin, että niiden kuulo heikkeni. Se mitä tapahtui, on melko irrelevanttia, mutta todettakaan vain, että vaikuttaa olevan ihan oikea syy siihen, miksi korvien kaivelua pumpulipuikoilla ei suositella. Kuitenkin nyt, kun olen joutunut tulemaan toimeen heikommalla kuulolla olen huomannut sen, miten paljon pidän erilaisista äänistä, joita en nyt kuule ja joita en normaalisti osaa arvostaa. Esimerkiksi meren ääni on yksi semmoinen, jota todella haluaisin nyt kuulla. Olen kyllä aiemminkin tiennyt tykkääväni merestä, mutta nyt ymmärrän sen, miten kokonaisvaltainen kokemus meren äärellä oleminen on: meri on kuunneltavaa, katsottavaa ja joskus jopa hajusteltavaa.

Toisaalta olen ihan tyytyväinen siihen, että olen tässäkin tilanteessa nähnyt jotain hyvääkin: kun kuulo on heikompi, niin joutuu nojaamaan enemmän näköaistiin. Ja kun nojaa siihen enemmän, niin tulee myös katselleeksi maailmaa tarkemmin ja jopa uudella mielenkiinnolla. Huomasinkin eilen iltakävelyllä ollessani esimerkiksi arvostavani erilaisia kasveja ja puita paljon enemmän kuin aiemmin. Pitää yrittää muistaa tuo näkökulma myös sitten, kun kuulo jossain vaiheessa toivottavasti palaa entiselleen.

Seuraavaan kertaan.

Tekstin kuva on muuten tehty/muokattu Canvalla, joka on osoittautunut oikein hyväksi ja helpoksi apuvälineeksi kivojen kuvien tekemiseen. Vahva suositus!