Voimmeko luottaa siihen, mitä syömme? Ruokapetokset ovat lähempänä arkeamme kuin ehkä ajattelemme

Sain inspiraation tähän aiheeseen tehdessäni avoimen yliopiston opintojaksoon liittyvää oppimistehtävää, jossa perehdyin elintarviketurvallisuuteen ja ruokaväärennöksiin. Aihe jäi kiinnostamaan myös tehtävän ulkopuolella, sillä se sai pohtimaan, kuinka paljon oikeastaan tiedämme ruoasta, jota päivittäin syömme. Niinpä ajattelin kirjoittaa aiheesta tänne blogiin.

Käymme ruokakaupassa, valitsemme tuotteita hyllyiltä ja laitamme ruokaa sen kummemmin miettimättä, mitä kaikkea elintarvikkeen matkan varrelle on mahtunut. Luotamme siihen, että pakkauksessa kerrotut ainesosat, alkuperämaa ja tuotteen ominaisuudet pitävät paikkansa.

Mutta voimmeko aina olla varmoja siitä, että ruoka on juuri sitä, mitä meille kerrotaan?

Elintarvikkeisiin liittyvät petokset eivät välttämättä ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen tavallisesta ruokaostoksilla käymisestä. Silti ruokaväärennökset ja harhaanjohtavat tiedot ovat ilmiöitä, joilla voi olla vaikutuksia sekä kuluttajien luottamukseen että terveyteen.

Ruokapetoksella tarkoitetaan tarkoituksellista toimintaa, jossa elintarvikkeen koostumusta, alkuperää tai muita ominaisuuksia vääristellään taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tuotteeseen lisätään ilmoittamattomia ainesosia, arvokkaampi raaka-aine korvataan halvemmalla tai tuotteen alkuperästä annetaan väärää tietoa.

Aina kyse ei siis ole siitä, että ruoka näyttäisi tai maistuisi jotenkin epäilyttävältä. Päinvastoin, väärennös voi olla kuluttajan silmin täysin tavallinen tuote.

Kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä näyttää

Jotkin elintarvikkeet ovat erityisen alttiita väärentämiselle. Esimerkiksi hunaja, oliiviöljy, mausteet ja kala ovat tuotteita, joiden alkuperää, laatua tai koostumusta voidaan vääristellä.

Hunajaan voidaan esimerkiksi sekoittaa muita sokereita tai siirappeja, oliiviöljyn laatua tai alkuperää voidaan kuvata harhaanjohtavasti ja mausteissa voidaan korvata arvokkaita ainesosia edullisemmilla vaihtoehdoilla.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen katsomaan myös MOT-dokumentin Et tiedä mitä syöt. Se tarjoaa kiinnostavan näkökulman elintarvikkeisiin, niiden alkuperään ja siihen, mitä kaikkea kuluttajan lautaselle päätyvän ruoan taustalla voi olla. Dokumentti voi herättää pohtimaan omia ruokatottumuksia ja sitä, kuinka paljon elintarvikkeiden taustoista oikeastaan tiedämme.

Miksi juuri tällaiset tuotteet kiinnostavat väärentäjiä? Yksi syy on taloudellinen hyöty. Jos arvokas raaka-aine voidaan korvata halvemmalla tai tuotteen alkuperästä antaa todellisuutta houkuttelevampi kuva, väärentäjä voi saada toiminnastaan merkittävää hyötyä.

Kuluttajalle tällainen toiminta voi tarkoittaa sitä, ettei hän saa sitä tuotetta, josta on maksanut. Vakavimmillaan seuraukset voivat kuitenkin liittyä myös terveyteen.

Entä voiko ruokaväärennös olla terveysriski?

Ruokapetokset eivät ole pelkästään taloudellinen tai eettinen ongelma. Niihin voi liittyä myös elintarviketurvallisuuteen liittyviä vaaroja.

Erityisen huolestuttavaa on, jos tuotteeseen lisätään ainesosia, joita ei ilmoiteta pakkauksessa. Esimerkiksi ilmoittamaton allergeeni voi aiheuttaa allergiselle henkilölle vakavan reaktion.

Myös raaka-aineen korvaaminen toisella voi aiheuttaa ongelmia, jos korvaava aine ei ole turvallinen tai sen käyttöön liittyy riskejä. Lisäksi väärät alkuperä- tai käsittelytiedot voivat vaikeuttaa tuotteeseen liittyvien riskien jäljittämistä.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei jokainen ruokaväärennös automaattisesti tarkoita terveydellistä vaaraa. Kaikki väärentäminen ei johda vaaralliseen tuotteeseen, mutta kuluttajan näkökulmasta olennaista on, ettei hän voi tehdä tietoon perustuvia valintoja, jos tuotteesta annettu tieto ei pidä paikkaansa.

Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä?

Ruokapetosten tunnistaminen ei ole aina helppoa. Tuote voi näyttää täysin normaalilta, eikä sen aitoutta välttämättä pysty arvioimaan maistamalla tai pakkausta tarkastelemalla.

Silti muutama asia kannattaa pitää mielessä:

• Tutustu pakkausmerkintöihin. Tarkista esimerkiksi ainesosaluettelo, alkuperämaa ja tuotteen muut ilmoitetut ominaisuudet.
• Suhtaudu poikkeuksellisen houkutteleviin lupauksiin kriittisesti. Jos tuotteen väitetään olevan jotakin erityistä, kannattaa katsoa, mihin väite perustuu.
• Älä anna pelkän hinnan ratkaista. Poikkeuksellisen edullinen hinta voi herättää kysymyksiä, mutta kallis tuote ei sekään automaattisesti takaa aitoutta.
• Suosi luotettavia myyntikanavia. Tuotteen hankintapaikka ja jäljitettävyys ovat osa elintarvikkeiden turvallisuutta.

Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse muuttua ruokapoliisiksi tai epäillä jokaista ostamaansa tuotetta. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta valvotaan, ja vastuu tuotteiden oikeellisuudesta kuuluu ennen kaikkea elintarvikealan toimijoille.

Luottamus ruokaan rakentuu tiedosta

Ruoka on meille jokapäiväinen asia, mutta sen taustalla on monimutkainen tuotantoketju. Yksittäinen tuote voi kulkea useiden toimijoiden ja maiden kautta ennen kuin se päätyy kaupan hyllylle.

Siksi elintarvikkeiden jäljitettävyys, avoin tiedonvälitys ja toimiva valvonta ovat niin tärkeitä. Kuluttajan pitäisi voida luottaa siihen, että tuotteesta annettu tieto vastaa todellisuutta.

Aihe sai minut pohtimaan myös omaa suhtautumistani ruokaan. Puhumme paljon terveellisistä valinnoista, monipuolisesta ruokavaliosta ja ravitsemuksen merkityksestä hyvinvoinnille. Mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, mitä oikeastaan syömme ja millaista tietoa elintarvikkeisiin liittyy.

Kaikkea ei tarvitse tietää eikä jokaisen tuotteen taustoja tarvitse selvittää ennen ostamista. Pienikin kiinnostus siihen, mitä pakkauksissa lukee ja mihin tuotetiedot perustuvat, voi kuitenkin lisätä ymmärrystä elintarvikkeista.

Lopulta paremmat valinnat eivät tarkoita pelkästään sitä, mitä laitamme lautasellemme. Ne tarkoittavat myös sitä, että osaamme suhtautua ruokaan ja siitä saatavaan tietoon uteliaasti mutta kriittisesti.

Mitä sinä ajattelet – kuinka tarkasti tutustut elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja alkuperätietoihin?

-Miia