Herään hiljaiseen kohinaan. Avaan silmäni nähdäkseni, kuinka aurinko valaisee kaistaleen ruttuisesta lakanasta. Puristan päätä kaipaavan tyynyn pieneksi mytyksi syliini. Lattialle on levinnyt satunnaisia vaatekappaleita kuluneen viikon ajalta. Vaatekaapin ovi on auki ja kirjavat kangaskappaleet pursuilevat sieltä ulos. Valkoinen kirjahylly on kerännyt ohuen pölykerroksen ylleen. Piirrän pölykerrokseen sormellani viivan. Noustessani ylös kello on jotain aamun ja […]

Juhannusaattona taivas on kirkas. Herään katsomaan liian suurta sänkyä yhdelle ja muistamaan, ettet ollut vieläkään täällä. Katson puhelintani, ei merkkiäkään sinusta. Laahustan olohuoneeseen odottamaan. Ilmoitat, ettet tule. Minä itken. Itken aamupuurooni ja aamukahviini, itken lasillisen ja lopulta sankollisen kyyneleitä. Annan viimeisen mahdollisuuden. Annan sen napakasti, käsken ja pakotan. Se on viimeinen oljenkorteni. Kerrot tulevasi. Avaimesi […]

13.10.2017 Saavuin eilen entiseen kotikaupunkiini. Paikkaan, josta joskus pakenin. Silloin elämä oli sotku, musta huntu oli laskeutunut ylleni ja ahdistus kietoutunut kaulaani.Siitä on nyt yli kolme vuotta, kun se tapahtui. Teko, joka muutti elämäni. Teko, josta ei puhuta. Eikä siitä puhuta nytkään. Nyt puhutaan seurauksista.Oulusta tuli kaupunki, jossa mikään ei ollut ennallaan. Eksyin kaduille, en […]

Provinssin leirintä, jono silent discoon. Viskipullollisen aiheuttama tukeva humala, sekä sinä kysymässä ikääni ja parisuhdestatustani. Matka Helsinkiin ja kaksi liassa ryvetettyä matkustajaa nauraa maailman surkeimmille jutuille. Myöhemmin kirjoitan Sörnäisten metroasemalla muistiinpanon puhelimeeni. ”Älä rakastu.”  Syntyy tarina, jossa me kävelemme yöllä Kaisaniemen puistossa, tunnustat rakkautta Ruttopuiston kulmilla ja pidetään yhdessä sarjamaratoneja. Me bailataan ja nauretaan, puhutaan […]

Muuan herrasmies istuu retkituolillaan raviradan leirintäalueella nautiskellen olutta. Hän kutsuu Erican keskusteluseurakseen joka menee, koska jokaisessa paskapäässä on varmasti jotakin hyvää sisällään. Tai niin Erica ainakin kuvittelee, koska on itsekin ollut elämässään aika ajoin aivan uskomattoman mulkku. Erica istahtaa herrasmiehen viereiselle retkituolille, ja herrasmiehen kasvot vääntyvät omahyväiseen virneeseen. Herrasmies kertoo myhäillen, kuinka surkea ihminen Erica […]