Tulevaisuus. Se mitä hamutaan ja mistä unelmoidaan. ‘’Sitten kun’’ ajatuksella. Miksi et voisi nyt tehdä niitä asioita, jotka on pinnalla, miksi olla oman elämän ja yhteiskunnan oravanpyörässä sitten kun ajatuksella, vaikka nyt on mahdollista lähteä kohti sitä mikä itselle tuntuu oikealta. Toki ei kaikilla ole mahdollisuutta tästä vain hypätä siihen mikä itseä innostaa, motivoi sekä […]

Varmasti moni pystyy samaistumaan tähän ajatusmaailmaan riittämättömyydestä maailmassa ja omassa tekemisessä. Sitä kokee, että ei tee tarpeeksi, ei ole tarpeeksi. Ei riitä. Sisältä kalvaa tunne, että tulisi olla niin paljon enemmän, vaikka siihen ei riittäisi aika tai edes jaksaminen. Poltetta ja pettymystä itseensä, vertailua muihin vaikka tilanteet erilaiset, samaistuttavat ja erilaiset. Lähdin tätä itse pohtimaan […]

Voimakas sisäänpäin, verrattuna vastakkaiseen. Virheetön, arvostettava, vaikka maailma pitää viallisena. Arvokas, suurenmoinen, kosketuksen ja kunnioituksen ansainnut, palvonnan kohde. Elämän nektariini, maistettavissa.

Aikakapseli jämähtänyt. Paikoilleen. Lapsuuteen, nuoruuteen. Tunteet poukkoilevat, ne ei läpäise, kapselin pinta on vahva. Se on tehty kestämään. Nyt on pakko tuhoutua, se tuhoaa sisältä. Päivä päivältä. Se tulee saada ulos minusta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Ulkona kaunista, uskoinsin. Aurinko paistaa, valaisee, kaihtimien läpi koskettaen kauniita kasvoja. Valo virkistää, hemmottelee kevät ihoa. Koti harmaa, valo toivo, ehkä pieni. Kevät. Valon voima päästää kaihdin läpi, estäminen ei onnistu. Harmaus saa väriä, mihin aurinko koskettaa, värjää elossa olevaksi, runsaasti värikkääksi. Villiniitty kukkasia.

Ponahtaa, levittää siivet. Tuuli ottaa vastaan, liitää taivaalla, auriko valaisee, korostaa upeaa liitoa. Nokka kohti, uutta ja niin uskomatonta. Laskeutuu, hennot jalat maassa, nokka kolahtaa maahan. Ei pahasta, vaan hyvästä, maassa on jyvä. Kevään merkki.

Itsensä, maailman, kaikkeuden tulkitseminen kehollisesti jalat maassa, sointuen korvissa melodia hyvän mielen, läsnä itselle, kaunista. Rintaa ei purista, oma mieli tyyni ja vilkas, tyyni pahasta, vilkas hyvästä. Ihana vilkkaus, elävöittävä, huumaava, oman kehon kertomus, rikotut rajat, odotukset, anna mennä. Ilon liike, stressin vievä, älä peitä, riität. Uskallus, kaunis, niin kaunis, Tunne kuin näky, niin elävää, […]

I Valjastaa tuskan pahan – kauniiksi, kasvattavaksi. Rosoisesti, isosti, tunteella. Reaktioita pelkäämättä, tulkinnanvaraisesti luettavissa, omiin kokemuksiin heijastuvaa.

Kaunis ateria pääsiäisen loistoa, herkkuja, nautintoa ja iloa. Ihmisille, ei karitsoille. Kuolema osa elämää. Joillakin jo pienenä, ei elä. Syntynyt jo kuolleena. Nautitaan sinun lapsesi ikäisenä.

Haluan olla rakastettu ja rakastaa. Välittää itsestäni ja nähdä valossa hyvässä. Antaa arvostusta, joka purettu paloihin, vaikeasti kasattavaksi. Päivä ja pala palalta, se nousee, en luovuta. Apua, tarvitsen. Tuethan? Haluan päästää lähelleni, sinutkin. Pelkään, en riitä, olen huono, en kykene saamaan arvoistasi. Rakkautta, välittämistä, hoivaa. Olen yksilö, en projekti. Tarpeeni ja haluni, tärkeitä, ei sivuutettavia.