runo – Sumu kuin sää

Sumuinen mieli, ajatus ei kulje, tuntuu kuin ei olisi. Paikalla, olemassa. Hengittää, ei läsnä.

Silmät seisoo ajatus tyssännyt, se ei ota tietoa. Ei jaa tietoa. pysähtynyt, kuin jumittunut kasetti, ei anna mitään, vaikea irroittaa.

Aika vilisee tai on vilisemättä, sumuinen olemus sekä sää. Harmaat pilvet taivaalla, ajatus samalla taajuudella. Tunne kuin keli, samalainen, päivästä vaihteleva.

Useasti tai tasaisesti, yllättävää valoa tai sadetta, ei tarkkaa ennakointia.