Tag: masennus

Kukka kaunis ja eloisa unohtuu syksyn koitoksessa. Kauniisti yrittää, virrata väriään upeaa. Nostattaa värin viimeisillä voimillaan ja kauneuden kerran vielä nähdä saa, kylmyys hyytää, virta loppuu, lehdet tippuu, kukka kuihtuu. Jäljellä vain apeaa. Talvi peittää puhtaudellaan, kukasta jälkeäkään, kevään saapuessa, lumen sulaessa, mullasta nostaa päätään, pieni verso itseään, kohti aurinkoa, kuin mahtava voima.

Pää synkkää, jalat pettää. Mikään ei kuljeta, sumu valloittaen saastuttaa kaiken edessä olevan. Jämähtää kiinni maahan, kuin pikaliimaa kengänpohjissa. Estää elämän tuntemisen hyvässä, korostaa pahaa, kuiskaa ikävyyksiä korviin. Usko elämään ja itseensä katoaa. Tilalla on mörköjä. Kannustaa jäämää kotiin, ethän sä pärjää tosimaailmassa, oot vaa heikko ja tiellä, ei susta oo mihikään, ootko ajatellu mennä […]