kohtaus 17; Viestejä miehiltä.

Yllättäviä kohtaamisia. Yllättäviltä ihmisiltä yllättäviä kutsuja. 

Eräs vanha tuttu. Elokuviin? Kolme kertaa on olosuhteet (oikeasti) puuttuneet peliin, emmekä ole päässeet, vaikka niin jo sopineet. Kannattaako enää sopia aikaa?

Toinen vuosien takaa. Yöviestein kertoi rakkautensa. Päiväviestillä pyysi lounaalle. Suostuin, mutta sitten tulikin parempaa tekemistä. En ehkä halua antaa siimaa. Tai toisen roikkua löyhässä hirressä. Itselleni en sellaista haluaisi. 

Puolituntematon viestein hänkin pyysi kahville. Hän on kolmas. Hänestä en tiedä mitään. Vaikuttaa huolemattomalta. 

Neljäs herra ihastui baarissa. Itse join teetä. Rohkeasti oli hän selvittänyt numeroni. Kai nyt päältäpäinkin näkee, että olemme kuin yö ja taivas. Eiku päivä.

Kaikki nämä imartelevaa. Joskin hiukan ahdistavaa. 

Olet mielessäni. Ehkä haluaisin kertoa sinulle näistä kaikista ja sen jälkeen kevyesti nauraisimme näille kaikille, halaisit minua kuin tarkoittaen ”En koskaan päästä sinua pois, nainen.” Ehkä. Kenties. Miksei?