Toinen. 

Seurassasi olen vahva. En lainkaan vakava. Sellainen avaa asioita, jotka tuovat toivoa. Ja vaikka olen sinuun ihastunut, se ei liity sinuun mitenkään. Satun vain pitämään ominaistuoksustasi. Vaativista suudelmistasi. Intohimostasi. Pidän hellästä kosketuksestasi ja tavastasi katsoa minua silmiin – hymyilet samalla. Pidän niistä hymyilevistä silmistäsi. Pidän siitä, kun et kuuntele minua. Ja samalla kuitenkin kuulet minut. Näet minut. Näet minussa enemmän kuin minä itse uskallan myöntää. Osut hyvyyden sanoillasi kohtiin, joita en voi peitellä. Sormenpääsi piirtää kuvioita selkääni, suutelet korvaani – pidän niistä. Pidän hengityksen rytmistäsi vierelläni. Sohvalla. Lattialla. Kävellessä. Saunassa. Pidän turvallisesta halauksestasi. Sinne ei pelota hukkua.

Ja tämä ei liity sinuun mitenkään. Eihän?