Vilinää & vilskettä

Viimeisestä postauksesta onkin päässyt kulumaan jo jonkin aikaa. Mutta nyt on ollut tosi tasainen jakso. Raskaudessa mennään noin puolivälissä, viikolla 19 ja tämä toinen kolmannes on ollut niin paljon mukavampaa aikaa kuin se ei-niin-kiva alku. Ensinnäkin, jatkuva paha olo ja älytön väsymys hävisivät viikon 15 ja 16 aikana oikeastaan kokonaan. Oli niin ihanaa kun kaikki energia palautui, ja sitä tuntuikin jonkun aikaa että on lentoon lähdössä. Ihana kun jaksaa taas nähdä ihmisiä, olla mukana kaikessa menossa ja liikkua. Pelkäsin jo että nukun vaan koko raskausajan.

Kaupassakin voi käydä taas jotakuinkin normaalisti, eikä tarvitse enää pyöriä ja odottaa että aistit kertovat mitä voisi laittaa koriin. Ruokahalu onkin aikamoinen. En ole eläessäni ollut näin nälkäinen! Nyt ymmärrän ihmisiä joiden on pakko saada ruokaa muutaman tunnin välein, koska kovin pitkään ei pärjää syömättä. Ihan hassu uusi juttu on se, että herään aamulla kuuden maissa ennen kellon soittoa kiljuvaan nälkään ja ei auta kuin nousta ja syödä jotain. Mitään tämmöistä ei ole koskaan ennen ollut, ja itseasiassa en ole yleensä syönyt edes aamupalaa, vaan on tuntunut ihan hyvältä aloittaa päivän ruokailut vasta lounaalla. Ei enää. En tiedä voisivatko beibit ruokailla sen verran ahkeraan, että kun itse nukkuu yön, niin elimistön ravintovarastot ovat sen verran tyhjiin vedetty kukonlaulun aikaan että pitää herätä syömään. Muuta en keksi, täytyykin kysyä ensi viikolla neuvolassa. 

Ainoa vaiva joka tuntuu olevan ja pysyvän on päänsärky. Luulin alkuun että se johtuu siitä kun en ole tarpeeksi ulkona, mutta johtuukin selkeästi hormoneista. Melkein koko ajan on lievä hedari ja usein iltaisin tai kovemmassa metelissä se yltyy voimakkaaksi. Välillä on pitänyt ottaa Panadolia, vaikka olisikin kiva vetää ihan luomuna. Ja paha olo tekee lyhyempiä comebackejä, eli enää ei todellakaan koko ajan kuvota, mutta välillä voi joutua yhtäkkiä ryntäämään vessaan. Mutta se on sitten heti ohi, eikä paha olo enää vello ympärillä jatkuvana seuralaisena. 

Kivoin juttu on se, että beibejen liikkeet ovat alkaneet tuntumaan ihan kunnolla. Nyt ei tarvitse enää miettiä että tuntuiko jotain vai ei, kun ihan selvää pyörimistä ja potkimista on melkein koko ajan. Siellä ne bilettää. Kiva kun tietää että ovat hengissä ja muutenkin tuntuu että on heihin enemmän yhteydessä nyt kun heidät voi tuntea. Luin jostain että vauvan liikkeisiin olisi hyvä vastata koskemalla vatsan päältä, mutta tällä nykyisellä liikkeen määrällä en oikein pysty, kun sitten en ehtisi muuta tehdäkään ja julkisilla paikoilla en kehtaa. Mahakin on kasvanut ja laitan ensi viikon neuvolapäivityksen kanssa päivitetyn mahakuvan. 

Kaikki siis edelleen hyvin. Ensi viikolla on tosiaan neuvola ja sitä seuraavalla rakenneultra (molempien sukupuolet selviää!) niin palailen niiden jälkeen. Mukavaa alkavaa viikkoa!