Käytiin nupukoiden kanssa viime viikolla neuvolassa ja viikon 26 ultrassa. Neuvolakäynti oli ihan ok, olin tosin itse siellä vähän pihalla kun oli ainakin pari aikalailla putkeen valvottua vuorokautta takana. Pikkuset ovat niin älyttömän liikkuvaisia öisin että yöunet on jääneet vähän vähiin viime aikoina ja rytmi mennyt ihan sekaisin itsellä. Ja kun vissiin siitä liiasta liikkeestä johtuen pahoinvointi on palannut, niin tuntui että viime viikon vaan oksensin ja koitin sietää olemista edes jossain asennossa. Heikolla menestyksellä.

No neuvolassa sain ainakin synninpäästön siihen huoleen kun olen miettinyt että liiskaantuuko toinen vauva jos hän jää kylkiasennossa alimmaiseksi. Kaksoset ovat siis horisontaalisesti vierekkäin. Ja aina kun menen kyljelleni, niin se joka jää sinne alle alkaa räpiköimään ja protestoimaan. Niin olen koittanut olla ja nukkua jossain ihan älyttömässä puoliksi selällään, puoliksi kyljellään asennossa, huonolla menestyksellä siinäkin, ehkä maailman huonoin asento. Ja selällään en voi nukkua kun selällään alkaa heti pyörryttää. Noh, rupattelin tästä neuvolassa, ja neuvolatäti oli onneksi sitä mieltä että ihan hyvin voin nukkua hyvällä omallatunnolla täysin kyljellään. Ja ei se alapuolelle jäänyt mihinkään liiskaudu tai mitään protestoi, etsii vaan uutta parempaa asentoa, ja osaa tarvittaessa keplotella lopulta esim. kätensä parempaan asentoon jos on jäänyt vähän puristuksiin. No nyt olen vähän koittanut rentoutua asian kanssa ja saanut nukuttuakin, jes!

Ultra oli hyvä ja huono. Huono sen takia että pökräsin melkein heti tutkimuspöydälle. Ei vaan pysty olee ollenkaan selällään siinä kovalla. Parissa viime ultrassakin on pyörryttänyt ja oksettanut ja ollaan lopulta ultrattu minä kyljellään oksukuppia pidellen. Nyt pyörrytys ja pahaolo kesti pahana koko ultran, mikä oli harmi kun jouduin vaan olemaan kyljellään silmät kiinni ja toivoa että olo helpottaisi. En siis pystynyt katsomaan pikkuisia screeniltä itse ja se harmittaa. Mutta ultraava lääkäri oli ihana ja kertoi koko ajan mitä näkyy. Pojalle naurettiin taas samasta syystä kuin viimeksikin, lääkäri huudahti että: ”Tää on kyllä niin poika kuin vaan olla voi”. Hän nimittäin tykkää hirveesti esitellä sukukalleuksiaan niitä heilutellen. Viime ultrastakin muistan elävästi pienen heiluvan pepun ja toisen ylpeenä esittämät paikkansa. Silloinkin lääkäriä ihan nauratti ja pyysi kätilönkin katsomaan pienen showta. Nyt oli sama meno. Saas nähdä millainen pikku Casanova sieltä oikein on tulossa. 

Ihaninta oli se että tyttö on kirinyt poikaa kasvussa ja ekaa kertaa molemmat olivat ihan normaalikäyrällä ja ei tarvita mitään ekstra-tapaamista tytön pienuuden takia. Hän painoin arviolta 773g ja veli 815g. Kaikki oli muutenkin hyvin. Joten tärkeimmät ultrakuulumiset hyviä, itellä nyt oli huono olo ja huippasi vielä ultran jälkeenkin aika pitkään.

Ja huonoa oloa seurasi huono tuuri, sillä kun palasin siinä vähän heikommassa hapessa autolle, niin parkkipirkko oli kirjoittamassa sakkolappua. En voi tajuta miksi ja siinä vähän riideltiin, mutta ei muka voinut enää perua sakkoa kun oli sen tulostanut jo ja pyysi tekemään reklamaation. Ja tein ja toivottavasti saa oikaistua. En nyt jaksa tarkemmin selittää (alkaa verenpaine kohota heti kun ajattelenkin asiaa) mutta olen satavarma että olin tulkinnut parkkiohjeita oikein ja hän väärin. Oli muuten perjantaina 13. päivä tuo huonomman tsägän ultrauskeikka.

Kotiin tullessani olin aivan poikki pitkään jatkuneista valvomisista, pyörtyilystä ja parkkisakon aiheuttamasta raivosta. Luovutin heti ja menin suoraa päätä päikkäreille. Nukuinkin siinä sitten melkeen 2 vuorokautta putkeen, en ole herännyt kun nopeasti vessaan pari kertaa. Näitten vähän pidempien päikkäreiden jälkeen äiti tuli kylään ja täytti jääkaapin terveellisillä herkuilla ja tehtiin suunnitelmaa loppuhetken valmisteluja varten. Kylläpä oli pitkästä aikaa hyvä olo kun oli nukkunut kunnolla ja sitten sai imeä smoothieta smoothien perään ja suunnitella rauhassa tulevaa. Nää mun tukiverkostot on niin uskomattomat, en edes osaa kertoa miten kiitollinen olen. 

Nyt eikun niitä hankintoja suunnittelemaan. Mukavaa viikkoa kaikille!