Koska Vancouverin reissulla ei kauheesti koulujuttuja ajateltu, oli kotona odottamassa vino pino läksyjä. Viime viikko suju muutenkin aika koulupainotteisesti, kauheesti ryhmämiittejä ja yhellä tunnilla meil oli fieldtrip paikalliselle viinitilalle. Oli mageeta päästä näkee viinintekoprosessi, vaikka mun takki sottaantuki vähän punaviinillä hups.

Koska ei koko päivää jaksa koulujuttui, mentiin yks päivä parin kaverin kaa Kyoto Houseen syömään ja it was straight from How I Met Your Mother, paitsi et meiän kokki ei tehny ”Shrimp in the pocket”-ia, koska sil ei ollu taskua, voi harmi. Ruoka oli tosi nannaa, pitää mennä uudestaan.

Perjantaina oli kiva päivä koska a) mun ihana iskä täytti 50 v! ja b) otin bussin Seattleen moikkaamaan kaveria. Mä olin viimeks nähny Izzyn about 4 vuotta sitten, ku asuttiin sen luona meiän jenkkireissulla Elisan kaa. Vaikka ei olla puhuttu niin usein, niin jatkettiin täysin siitä mihin viimeks jäätiin. Izzy asuu sen tyttöystävän Brin kanssa Capitol Hillillä Tobien (maailman sulosin koiruli/unilelu) ja Barbaran (kissa, joka on poika, vaikka nimi muuhun viiittaakin).

Perjantaina mentiin Izzyn kaverin synttäreille, jotka sen kämppis järkkäs yllätyksenä. Koko kämppä oli koristeltu isoil kylteil ja kuvilla synttärisankarist. Siel oli hattuja, ilmapalloja ja pillejä, joist ei lähteny mitään ääntä. Ruokaa ja juomaa riitti kaikille ja kun synttärisankari saapu ja laitettiin valot päälle samaan aikaan ku huudettiin yllätys, oli sen ilme priceless. Eli huippukiva ilta, vaikka en muita juhlijoita oikeen tuntenukaan. Niil oli kans kattoterassi, mist näki koko kaupungin, harmi ku ei ollu kameraa mukana.

Lauantaina mentiin brunssille ”Skillet”-nimiseen raflaan, mistä tuli heti mun uus lemppari aamupalamesta. Sit bussi keskustaan ja jonotus space needleen. Ei menny ees kauaa ja oltiin ylhäällä ottamassa kuvii. Oli supermageet maisemat, mut siel tuuli tosi kovaa, niin ihan liian kauaa ei jaksanu ulkona olla.

Kun oltiin koluttu gift shop, käveltiin pike place torille ja tottakai just sillon alkaa sataa kaatamalla. Ei mulla tietenkään ollu sateenvarjoo, koska oon tottunu paikallisten tavoille, mut ei ollu myöskään vedenpitävää takkii, hups.

Mut päästiin perille ja sade loppu. Pike placesta löytyy kaikki tarvittava ja tuoreena. Samalla alueella on kans eka Starbucks, jonne oli superpitkä jono, nii ei menty sisälle asti. Kaikki kahvi maistuu kuitenki samata siellä, ne vaan käyttää vanhoja logoja.

Illalla Bri teki meille nannaa japanilaista ruokaa ja sit mentiin Izzyn kaa kattoo ”Perks of Being a Wallflower” mikä oli huikee! Kantsii ehottomasti mennä kattoo jos ette oo viel käyny.

Sunnuntaina Izzy ja Bri vei mut University of Washingtonin kampukselle, mikä oli valtava ja tosi kaunis. Izzy opiskelee maisteriks siellä ja Brin pitäis jatkaa kouluu ens vuonna kanssa. UW tai UDUB niin ku kaikki tääl sanoo on kaikista paras koulu Washingtonin osavaltiossa ja lukukausmaksut on sen mukaset. Koko kaupunki kannustaa niitten urheilujengejä ja munki oli pakko ostaa turistikrääsää, piilotin ne kumminki kotona ettei meiän opiskelijat valita haha.

All in all, ihan huippu viikonloppu! Pakko mennä takasin viel ennen ku lähen, ees päiväks. Ainoo mikä yllätti oli se, et Seattles ei oo niin paljon ”nähtävää”. Space Needlen ja Pike Placen lisäks kukaan paikallinen ei oikeen osannu neuvoo muita spessuja paikkoja. Mut yleinen fiilis ja ihmiset oli tosi mukavia ja vieraanvarasia.

Terkkuja!

-I